Highlights of the year

Ihan uskomatonta, että vuosi on jo lopussaan. Tän vuoden aikana on tapahtunut niin paljon ja oon muuttunut ja kasvanut henkisesti enemmän kuin olisin koskaan osannut odottaa. Tänä vuonna unelmista tehtiin totta ja mahdottoman tuntuisesta tehtiin mahdollista. Vuoteen on mahtunut ylä- ja alamäkiä, mutta sanoisin, että enemmän mä olen ylöspäin suunnannut.

Tammikuu oli odotettu. Lauantaina 19.1 vietettiin Nuokun Sirkuksen 3. Kokoontumisajoja ja me esitettiin superonnistuneesti Peter Pan. Koko päivä oli aivan upea ja jatkot mahtavat. Oli ihan superhauskaa ja jäi niin hyvät ja ylpeet fiilikset! Tammikuussa aloitin myös matchin process’ini.

Helmikuussa saatiin perheeseen suru-uutinen, kun mun mummo kuoli. Oli aika lähettää matkaan viimeinenkin isovanhemmistani. Tuntuu hirveeltä sanoa, mutta kaiken sen surun keskellä oli helpotus. Että kaiken sen sairaalassa olon jälkeen mummo oli vihdoin päässyt parempaan paikkaan, jossa kipua ei enää ole.  Sanotaan, ainakin viimeiset kolme vuotta, hän oli täysin liikunta- ja puhekyvytön. Ei tunnistanut meistä enää ketään. Viimeiseen vuoteen en pystynyt enää edes käymään katsomassa häntä. Muistelen mieluummin sitä pullantuoksuista iloista mummoa, joka mulla kerran oli.

Helmikuussa oli myös penkkarit. Sitä oli odotettu kauan. Meidän teemana oli merirosvot. Yksi päivä, jonka tulen muistamaan vielä kauan.

Maaliskuu meni ylppäreihin lukiessa ja stressatessa. Näin jälkikäteen muistikuvat on aika hatarat tolta ajalta. Muistan olleeni kärttyinen koko ajan, nukkuneeni huonosti, ja laihtuneeni, koska jossain vaiheessa lakkasin stressin takia melkein syömästä… No jaa ei siitä sen enempää. Kaikki palautui ennalleen viimeisen kokeen jälkeen. Mä kirjotin äikän, enkun, ruotsin, terkkatiedon ja psykan.

Viimeisen yo-kokeen jälkeen palkitsin itseni lähtemällä katsomaan Adam Lambertia Hartwall-areenalle. 

Adam and Tommy <3 

Huhtikuussa sain aivan ihanan kummipojan, jolle menetin sydämeni saman tien.

Koko kevään ajan sain toteuttaa itseäni hyvin työskentelemällä paikallisessa sanomalehdessä (tosin aloitin työt jo syksyllä). Kirjoitin useammankin kolumnin kevään aikana ja pari uutista ja jokaisesta sain todella hyvää palautetta. Loppukeväästä toimittajan urani huipentui, kun lehden vakkarikolumnisti kehui mun kirjoituksiani ( ja parin kollegani myös, en vedä kaikkea kunniaa itseeni) omassa kolumnissaan. Siihen oli hyvä lopettaa.

Toukokuussa aloitin kuukauden pestini päiväkodissa. Keräsin työkokemusta ja nautin olostani. Plus työn ansiosta vanhemmat lakkasivat hengittämästä niskaan ja palattiin takaisin sopuisaan elämään.

Kesäkuun ensimmäisenä mä valmistuin ylioppilaaksi Salpausselän lukiosta hyvin arvosanoin. Asia, josta olen edelleen hyvin ylpeä. Mä vaan tykkään onnistua. Ehdottomasti yksi vuoden parhaista päivistä. Kesäkuussa juhlittiin myös juhannusta, jonka, kuten aina, vietin mökillä perheen kanssa. Ja mä rakastan sitä! Ihan hullua kuvitella, että missaan mökkeilyn ensi kesänä. Ei saunaa, uimista, soutelua, grillausta tai auringonlaskua järven rannalla. Hiljausuutta. Lintujen laulua ja laineiden liplatusta.

Heinäkuu meni töitä tehdessä, mutta synttärit on pakko mainita. Karaokea, herkuttelua, hervotonta läppää, ja baareilua.

Muuten koko kesä meni oikeestaan treenaillessa, odottaessa ja lopulta stressatessa.

Elokuussa selvisi, etten saanut opiskelupaikkaa, ja oli aika alkaa pohtia, mitä ihmettä mä tekisin, jos en löytäisi hostperhettä ajoissa. Elokuu oli pääosin itsenäistymisen aikaa. Paljon kyyneliä ja riitelyä.  Elokuun lopussa, mulle yllättäen tarjoutui mahdollisuus muuttaa Tanskaan ihan parin viikon varoitusajalla. Ja olinkin tarttumassa siihen. Onneksi en kuitenkaan ehtinyt varata lentolippuja, sillä elokuun viimeisinä päivinä, mulle vihdoin osui right family match. Se oli yksi Skype puhelu ja täällä mä nyt olen.

Syyskuussa hyvästit ja lopulta lähtö

Lokakuu, parasta lokakuussa oli saapuminen hostperheeseen, herääminen joka aamu tajuten, että hittolainen, mä oon oikeesti täällä! Jenkeissä, toisella puolella maailmaa, ihan yksin, ja mä pärjään!

Marraskuu Odotin Thanksgiviä ja tykästyinkin siihen juhlaan aika paljon. Toinen kuukauden kohokohdista oli varmaan Chicago ensimmäisen kerran ja vierailu Skydeckillä. Mä rakastan tätä kaupunkia!

Joulukuu Yllätys yllätys, odotin joulua. Ihan niin kuin joka vuosi. Tänä vuonna joulu vaan oli aivan erilainen kuin ennen. Kolmannen kuukauden viettäminen täällä joulun aikaan on ollut ajoittain melko haastavaa. Kaipaan kotia, jouluruokia ja kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa aina vietän joulun. Muutamat itkut tuli itkettyä juuri ennen joulua, mutta selvisin ja vietin lopulta todella mukavan joulun!

Nyt uutta vuotta kohti avoin ja odottavaisin mielin. Oon varma, että vaikka viime vuosi oli ehkä paras ikinä, teen vuodesta 2014 vielä paremman.

Even though last year was maybe the best ever, I'm sure I'll do the next one even better! 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA RAKKAAT! <3

HAPPY NEW YEAR TO ALL MY LOVE ONES!<3

xoxo / Laura

Thanksgiving and Black Friday

Kaikki varmasti jo tietää, että Thanksgiving oli torstaina ja Black Friday tietty perjantaina. Mulle kyseessä oli jo toiset Thanksgiving partyt kiitos Practice Thanksgivingin. Meidät oli kutsuttu hostdad'in työkaverin luokse syömään ja sinnehän me sitten mentiinkin.

 Tässä illan asustus. B näyttää niin suloiselta rusettipäässä! Mutta raukan posket punoittaa, kun kulmahampit puskee esiin. Mä en ymmärrä tätä hampaiden määrää näillä. Niillä on kaikki paikallaan ennen kuin ne näyttää kaksi vuotta! 

Ah, sitä kaiken ihanan ruoan määrää! Söin pyhien aikana niin paljon, että terve! Kalkkuna on ihan ehdoton ykkönen Kiitospäivän pöydässä totta kai. Toinen on varmaan sitten bataati (sweet potato= bataatti, vai mitä??)  Bataatti paistosta, muusia, kratiinia, ja jotain, joka oli karamellisoitu vaahtokarkeilla. Voi että kyllä noita riitti! En tiedä mikä toi hyytelökin oli olevinaan. Mutta sitä tarjottiin niin pääruoalla kuin jälkiruoallakin. 

 Eikä tietenkään saa unohtaa jälkiruokapöytää!

 Cupcakeja, erilaisia kuivakakkuja, jotakin omenapaistoksen tapaista, kurpitsapiirasta, omenapiirasta, keksejä, ja mun hostdad ylitti itsensä ja teki peanutbutter piirakan, joka maistui aivan Reesee'seiltä! Tuntui olevan illan suurin hitti. Ja lähes kaikessa oli suklaata, totta kai!

Mielenkiintoiseksi juhlan teki se, että perhe oli juutalainen. Ja tänä vuonna Hanukka ja Thanksgiving ovat niin lähellä toisiaan, että tämä perhe oli päättänyt juhlia nyt sitten molempia. Vaikka en ikinä ole mitenkään uskovainen ollut tai muuta, oli musta todella kiinnostavaa nähdä, kuinka he viettivät Hanukkaa. Hanukka kestää kahdeksan päivää, ja jokaisena iltana sytytetään kynttilä eli yhteensä kahdeksan kynttilää. ( Joskin siinä on jotain sääntöjä, että kynttilöiden pitää aina olla saman mittaisia, eli ne täytyy vaihtaa joka päivä eli yhteensä 44 kynttilää?)  Samaan tapaan kuin kristittyjen adventti. Niimpä siis sytytettiin kynttilät ja laulettiin jokin laulu hepreaksi. Tai siis kaikki muut lauloivat. Minä pidin kohteliaasti suuni kiinni, koska en luonnollisesti tiennyt, mitä tehdä.  Kuten sanoin oli mielenkiintoista ja ihan kaunista.

Perheellä oli ihana suloinen "pieni" koiranpentu, joka sitten asusti häkissä. Mun marakatit tietysti pitivät sitä tosi mielenkiintoisena ja no, tässä tulos

 Juu-u, meillekin tollanen kiitos! Sopis hyvin, kun välillä tuntuu, että täytyy alkaa ottaa time outit käyttöön, kun ei NO ja keskustelu tunnu toimivan. Meillä ongelmahan on se, että pitkään tytöt ovat selvinneet kaikesta, koska ovat niin söpöjä ja yleensä, kun he touhuavat jotain, mitä ei pitäisi, he ovat vain niin hulvattomia, ettei voi muuta kuin nauraa. No, ongelma ilmenee nyt sitten siinä, kun yritän torua, he nauravat päin naamaa, koska ajattelevat olevansa edelleen todella hauskoja. Ikävä kyllä lelujen varastaminen, töniminen, vaatteista repiminen ja sormien tunkeminen pistorasioihin ei ole ollenkaan hauskaa. Ja ennen kuin joku neropatti ilmoittaa, että kannattaisi olla suojat pistorasioissa, MEILLÄ OLI! Nää kaksi vaan tuntuu olevan niin neroja, että ne osaa irrottaa ne. B:n uusi suosikkileikki on irrottaa joka ikinen pistorasian suoja leikkihuoneesta ja kerätä ne kasaan/ tai vaihtoehdoisesti syödä ne... Tilattiin netistä uudet, joita ne ei voi mitenkään saada pois ja nyt vain odotellaan...

Black Friday
Olin kuullut paljon tosta päivästä etukäteen, enkä pelkää hyvää. Odotin sitä kuitenkin innolla. Me ei hostmomin kanssa kuitenkaan lähdetty Chicagoon, koska se olisi kuulemma ollut itsemurha. Uskon sen, näin muutaman kuva paikan päältä. Meiltä löytyy kaikki hyvät liikkeet aivan tuosta naapurista, joten hyödynnettiin ne sitten.

 Ihmiset voi mennä tosi sekaisin monesta asiasta täällä. Joulu on yksi niistä...

 Tän pikkukaverin olisin halunnut mukaan kotiin saman tien! Se oli niin kaunis! Soitti musiikkia ja kaikkea. Mutta ei nyt sitten tällä kertaa :/

 Päivän bongaus! Mikä lie haukka, istui oikein tyytyväisenä keskellä päivää valotolpassa Kohl'sin parkkipaikalla... Joku fiksu saa tulla kertomaan, mikä haukka toi mahtaa olla, jos tietää.

 Mun uusi ihana hajuvesi. Aikainen joululahja itselle! 

BlackFridayn shoppailut, miinus muutama puuttuva paita. 1. Jennifer Lopezin uusi tuoksu 2. JEE, VIHDOIN! Mun ihanat uudet Niken lenkkarit, aivan mahti löytö Kohl'silta. 3. Twilightin viimeiset osat ihan vaan siksi, että ne oli niin edulliset ( 4$ kpl). Tiedän, ettei ne toimi Suomen DVD-soittimissa (tai toimii, riippuu ihan laitteesta), mutta ne toimii mun tietokoneella ja koneen saa aina yhdistettyä televisioon, jos on tarve. Mä käytän tosi paljon konetta leffojen katseluun yleensäkin. Tiedän, miksen vaan lataa niitä suoraan koneelle ? I just like to have DVDs as well :). Ai niin ja One Directionin vasta julkaistu levy Midnight Memories, exclusive of course ;D 4. Päivän kenkäostokset. Niket, Ugg-tyyppiset talvisaappaat ja ihanat tossut, joilla tassutella kotosalla, nyt kun tulee kylmä.

Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen mun päivän ostoksiin. Tossa nyt ei ollut aivan kaikki. Löysin mm. kasan joululahjoja kummipojalle. Mutta eihän niitä voi täällä paljastaa ! 

xoxo / Laura

Shopping Again

Viikko sitten sunnuntaina oli mun toinen aupparitapaaminen. CC tekee nyt tosi paljon juttuja Kids First hyväntekeväisyydelle ja mun LCC oli päätänyt, että me osallistutaan siihen myös. Niimpä suuntasin sunnuntaina Barnes and Nobles'ille paketoimaan lahjoja. Juu, voi sen sunnuntaipäivän noinkin käyttää. Ei se lopulta niin kamalaa ollut kuin kuvittelin. Johtui tosin ehkä siitä, ettei asiakkaita meille juuri ollut ja paketoin yhteensä ehkä kuusi lahjaa. Ja seura oli hyvää.

Koska olin mun LCC:n kyydillä ja mun piti odotella sitä kolmeen asti, päätettiin Itävalta K:n kanssa lähteä shoppailemaan. Ja no tuloksen näette tässä:

 Aivan perus toppi. Beige ja toinen samanlainen, mutta turkoosi. Forever21. Kuten jo aikaisemmin oon sanonut, se koituu vielä mun kohtaloksi. No jaa, noi nyt ei ollut kun 2$ kappale joten eipä mun talous noihin vielä romahtanut.  Lisäksi samasta liikeestä lähti mukaan ohut musta villatakki, valkoinen peruspitkähihainen, rannekoru, huulikiilto ja musta maximekko. Jos totta puhutaan, oon etsinyt täydellistä maxia vaikka kuinka kauan, mutta yleensä mä oon aina myöhässä tällaisissa asioissa. Siksi en varmaan Suomestakaan mitään löytänyt.  Mitä toppeihin ja pitkähihaisiin tulee ne on vaan casual vaatteita, joita tarvii aina. Nyt voin heittää mun vanhan valkoisen paidan pois. Mä inhoan sitä, että joutuu käyttää kulahtaneita vaatteita. Ne ei näytä hyvältä.  Paitsi yökkäreissä, kaikki mun suosikit on vähintää pari vuotta vanhoja.

Jos palaisimme taas asiaan. Kotona mulla oli paha tapa ostella kaikkea mitä en oikeasti tarvitse. Täällä en onneksi ole sortunut siihen vielä, sillä (lähes) kaikki, muutamaa pikku poikkeusta lukuun ottamatta on ollut tarpeellista.

Usein täällä shoppaillessani huomaan ostavani asukokonaisuuksia ennemmin kuin yksittäisiä vaatteita. Esimerkiksi tuon mustan maxin kanssa (kuva tullossa) sopii kultainen rannekoru paremmin kuin hyvin. Eikä mekko näytä miltään ilman vyötä, joten päätin ostaa molemmat.

Joku lukijoista varmaan ihmetteleen, millä rahalla mä kaiken shoppailun oiken maksan? Au pair saa palkkaa 195,75$ dollaria viikossa, mikä riittää paremmin kuin hyvin. Myönnän, että viime aikoina rahaa on palanut shoppailun takia vähän normaalia enemmän, mutta yleensä käytän viikon palkasta noin 50$ dollaria kahviin, leffalippuihin, snackeihin (jotka on muuten mun heikkous täällä. Joka paikassa on kahviloita tai ruokapaikkoja ja pretzel tai vastaava on vain herkullinen napata mukaan) ja peruskylpyhuonetarvikkeisiin ( hammastahna, meikit, shappoo yms yms.).  Yritän kuitenkin kovasti säästää palkkoja, jotta pääsen jonnekin matkustelemaankin. Vähän pelottaa, että joulu on tulossa, mutta ehkä siitä selvitään. 
 Hollister on mun uusia suosikkeja sekin. Liike on vähän kalliimpi, mutta myös laatu on parempi. Ja siltikään hinnat eivät ole ihan mahdottoman korkeat (vertaa Abercrombie). Mulla ei ollut täällä mukana kuin yksi huppari, joten se luki mun ostostlistalla heti saapumisesta lähtien.

 Anteeksi selfit taas, mutta halusin, että näette muutamat vaatteeet päällä.

 Ja tässä siis musta maxi, josta aikaisemmin puhuin. Oon ihan myyty ja odotan nyt vaan kesää, jotta pääsen käyttämään tota.

Olin tosi tyytyväinen mun ostoksiin ja kiitos Thanksgiving kaikkialla oli jo alennusmyyntejä.  Nyt lounaalle!

xoxo / Laura

Practice Thanksgiving

Teidän tiedän, tulee taas myöhässä!! Anteeksiii!
Mun hostperhe järjesti Practice Thanksgiving partyt kaksi viikkoa sitten ja siitä lisää nyt. Eli tuota juhlaa on turha etsiskellä mistään kalentereista, sillä mun hostperhe kehitti sen itse. Tämä juhla perustuu siihen, että ihmiset, yleisimmin ystävät, viettävät Thanksgivingiä sukulaisten luona. Hostperheeni kuitenkin haluaa juhlia myös ystävien kanssa ja siksi tämä juhla kehitettiin. Se järjestetään viikkoa tai kahta ennen oikeaa Thanksgiviä ja kaikki ystävät tulevat paikalle. Juhlat toimivat nyyttärityylillä, eli kaikki tuovat jotakin ja hostit tekee joka vuosi kalkkunat. Kun vieraita oli se 20 päädyttiin me lopulta ihan hirveeseen määrään ruokaa. Alkupaloja, itse pääruokia ja jälkiruokia. Nam! Jos yhden asian olen oppinut täällä, niin se ettei pyhinä kannata miettiä kaloreita.

Mukana pöydässä oli myös suomalaisille tutut lusikkaleivät, mun käsialaa. 

Jos meillä oli herkkuateria, niin oli koirillakin, sillä tytöillä on paha tapa ruokkia niitä aina, kun siihen on mahdollisuus. Välillä (usein) se on ihan ongelma, kun lounas lentää lattialle ja koirat ovat samantien sen kimpussa.  Ja tysyjen mielestä se on suorastaan hulvatonta. Ja siksi ruoka lentää entistä useammin. Joku viisas saa ehdottaa ideoita, jos sellaisia keksii. 

Mutta kyllä meillä rakastetaan koiria. Illan hauskin asia oli, kun koiraa sai taluttaa sisällä. A oli kerta kaikkiaan riemuissaan ja nyt koiraa sitten talutetaankin aina kun siihen vain on mahdollisuus. 

Odotin innoissani kaikkia koristeita ja kyllähän niitä muutama sitten kaapin kätköistä löytyikin.

Mulla oli tosi kiva ilta. Tapasin paljon uusia ihmisiä, mua yritettiin kovasti parittaa parin paikallisen pojan kanssa, söin hyvin ja ennen kaikkea nautin olostani. Alan pikku hiljaa pärjätä hyvin small talkinkin kanssa. 

 Seems like I'm not the only one who had a good time! Toi kuva on ehkä paras kuva B:stä ikinä! Tuo koko persoonallisuuden hyvin esille :D 

 Big American smile! Niin kun hostmom mulle sanoin. Myöhemmin katseltiin näitä kuvia yhdessä ja hostmomim mielestä mä hymyilen paljon enemmän kuin ennen. Hassua, joku sanoin mulle juuri aiemmin, että näytän mun kuvissa tosi onnelliselta. Niinpä kai mä olen. En vaan ajatellut, että se välittyis kuviinkin. :P

xoxo / Laura