Feels like yesterday

I can't believe how fast time is running by! Today is remarkable in Filand's high schools.

Today is the day when high school seniors leave the school and for that they throw a party that we call Penkkarit. According pictures I've seen it's European thing.

Penkkarit is a dress up party and our theme was Pirates. I can't believe it's been ONE YEAR! I know it's cliche to say but it really feels like yesterday.

Traditionally we get up on trucks and drive around town throwing candy to people that are watching. It's like a parade. During the night you always have afterparty and everybody gets really wasted :'D

Also today TWO YEARS AGO I had my high school prom we call Vanhojen tanssit (Old's Dance). Because the seniors are leaving school second year students become the oldest in the school. That was the moment I waited the most, my two days as a princess. On Thursday night the "Old ones" dance to their parents and on Friday they first dance to the whole school.  After noon they go to Stadium where everyone can come to watch.

 They present every one of us by name and we have to walk on the stage, it's kinda scary but still pretty neat.

 I think the total amount of dances we had to study was 10 or 11 all together. But it was fun I like to dance!

 Gosh look how skinny I was! 

Well I did kiss high school goodbye and that part of my life is over now and I'm glad. But still you miss it sometimes. It was so safe and familiar. I had a good high school time.

And this is a good way to finish this post.

If someone is interested you can read my posts about prom and senior party here and here ( in Finnish!)

xoxo / Laura

Please ignore mistakes...

Superbowl

Viime sunnutaina täällä pelattiin superbowlia ja koko maa oli sekaisin. Mä katselin sitä ihan vaan kotona hostperheen kanssa, vaikka alunperin mun oli tarkoitus mennä Sarahin luo, mutta olin lauantain jälkeen flunssainen, enkä jaksanut liikkua talosta. Nyt aion pikaisesti selittää, mitä ihmettä se superbowl on, jote ne jotka tiedätte already, excuse me.

SUPERBOWL on amerikkalaisen jalkapallon kauden viimeinen peli. Kauden aikana pelataan season gamemit, play-offit ja lopulta finalit. Ja finaleiden jälkeen kausi suljetaan superbowl pelillä. Ja se on siis ihan valtava juttu täällä. Tänä vuonna vastakain olivat Seattlen Seahawks ja Denverin Broncos ja Seahawksit siis voitti ja vielä reilusti. Peli itsessään oli aika tylsä, mutta kuulemma mainokset ovat se tärkeä juttu. Yleensä football game kestää noin tunnin verran, mutta superbowl kestää sen neljä tuntia ja it's all about television. Mainoskatkoja on joka kymmenen minuutin välein (osa syy siihen, miksi koko ohjelma kestää niin kauan) ja silloin ei pelata. Koska superbowl on yksi koko vuoden katsotuimmista ohjelmista, yritykset tekevät mitä mielenkiintoisempia mainoksia ja maksavat sitten miljoonia saadakseen mainoksensa johonkin väliin. Vaikka mun on kyllä pakko sanoa, että mainoksetkin oli aika tyhmiä.

Mä totta kai katselin koko pelin ihan vaan kokemuksen vuoksi, mutta eipä mua hirveesti kiinnostanut ja olinkin enemmän innoissani puppy bowlista. Ennen oikeaa peliä järjestettävästä huvista. Koiranpennut pistetään aidatulle "football kentälle", joka on täynnä palloja ja leluja. Ja sitten pennut vaan juoksentelevat ympäriinsä ja leikkivät. Täysin päätöntä, ei mitään ideaa, mutta älyttömän söpöä. Kai ne tolla yrittää auttaa kodittomia pentuja löytämään perheen.

Juu tiedän! xD 

 Oikeasti kiinnostava osa oli halftime, jonne oli järjestetty ohjelmaa, mm. Bruno Mars oli esiintymässä. Tuntuu, että se on ollut monelle koko pelin kiinnostavin kohta, sillä tosta esityksestä on puhuttu niin somessa, auppariblogeissa kun uutisissakin.

Mä en oikeasti tiedä, miksi toi on vuoden kohokohta amerikkalaisessa urheilukulttuurissa, mutta veikkaan, että vaan sen tunnelman takia. Olisi ollut kiva istua kaveriporukalla jossain sporttibaarissa ja tunnelma olisi varmaan ollut ihan toinen. Oli meilläkin pelin kunniaksi chiliä ruokana, mutta muuten aika laimeaa.  Mun instagram ja facebook seuraajat tietysti huomasit kuvan mun fanipaidasta.

Haha, olipas hauskaa. Vitsi on siinä, ettei Bearsit ole vuosiin ollut mukava Superbowlissa, mutta minkäs teet, kotitiimiä täytyy kannustaa. 

Ihan niin kuin sillä olis ollut väliä, mutta kannatin Seattlea. Yksi mukava hostfamily matchini oli kotoisin sieltä. Hostmom K jaksoi nauraa, että olis luullut mun olevan enemmän katkera ettei ne ottanut mua. Oikeesti mulle ei ollut mitään väliä kumpi voittaa...

xoxo / Laura

Ice hockey night live stream with Laura

Hahaha, pakko postata!
Katson parhaillaan NHL peliä Chicago Blackhawks vastaan LA Anaheim. Kotitiimi ja suosikkitiimi vastakkain, mielenkiintoista, vaikken yleensä jääkiekosta paljon perustakaan. Mutta vasta vähän aikaa sitten sanoin, että olisi kiva nähdä noi tiimit vastakain ja katos kun satuin kääntämään oikealle kanavalle oikeaan aikaan.

En paljon NHL tiimeistä tiedä, mutta Anaheim on mun suosikki meidän suomipoikien takia. Voin kehuskella, että mulla on Teemu Selänteen nimmarikin vanhassa Cinderellan maihinnousukortissa tai jotain. Oon ollut varmaan 5-vuotias, kun oon sen saanut.

Aika rajua peliä ja vähän eri tasoa kuin joku Pelicans peli. Tuntuu ihan joltain jääkiekkohullulta, kun mulla on NHL:n sivu ja Blackhaws'ien sivu auki ja luen suoraa peliselostusta. Puolustaudun: ton pelin tempo on niin nopsa, etten mä ainakaan ehdi siitä kaikkea näkemään saati sitten tajuamaan.

Anaheimissa pelaa tällä hetkellä suomalaisia Teemu Selänne, Sami Vatanen ja Saku Koivu. Aloin googletella ja kappas Blackhaws'ien toinen maalivahti on suomalainen myös, Antti Raanta. Tosin hän ei näytä pelaavan tällä hetkellä.. Anaheimin suomipojat on sen sijaan koko ajan kentällä. Kysymys jollekin, joka tietää jotain jääkiekosta: Miksi Suomesta tulee niin paljon hyviä jääkiekkoilijoita? Oon melkein hämmästynyt.

Peli on tällä hetlellä 1-0 Blackhawksien hyväksi ja musta vaikuttaa, että Anaheim pelaa vähän kehnosti... Maali inkkareille ja tervetuloa Lauran peliselostuksen pariin. WE ARE LIVE! 2-0 on tilanne tällä hetkellä ja Koivu on jäällä. Selostajat ei kutsu meidän suomalaisia ollenkaan nimellä, välttelevät sitä koko ajan. Taitaa olla liian vaikeita nimiä jenkkiselostajille. Hahha.

Hei mitä, hittoa, nytkö se jo loppui? Tulipas se äkkiä. No Blackhawksit voitti, WAY TO GO CHICAGO! Olkoonkin hometownin voitto, mutta vähän oon pettynyt Anaheim'iin. Mä odotin niiltä paljon. Anyways.
Thanks for joining me tonight, Lauras live stream wishes you good night!

xoxo  / Laura

Viikonlopun kuulumiset

Heipsulivei! Viikonloppu hujahti ohi niin, etten edes tajunnut, mutta paljon tuli tehtyä ja rahaa kulutettua taas.
Kuten jo perjantaiyön postauksessa mainitsin olin ulkona Sarahin ja  Franzin kanssa. Käytiin lähellä olevassa italialaisessa syömässä (Biaggi's) ja nam nam kun oli niin hyvää ruokaa. Ja paikka oli hienoin, jonne oon tähän asti mennyt. Syötiin oikeen kolmen ruokalajin (??) ateria. Alkupalat, pääruoka ja jälkiruoka.

Black fettuccine with lobster and mushrooms

Rasberry sorbet, tiedän  näyttää vähän epäilyttävältä, mutta oli hyvää! 

Me and my best girls <3

Dinnerin jälkeen mentiin Commonssille shoppailemaan, koska meillä oli aikaa ennen kun meidän piti tavata muut leffateatterilla. Joten mentiin Victoria's Secret'iin ja ostin ekat VS rintsikat. Niin tiedän, neljä kuukautta täällä enkä ollut erehtynyt sinne vielä shoppailemaan.  Löytyipä uusi vakkarikauppa. En ihmettele, miksi kaikki aina sanoo, että sinne uppoaa niin paljon rahaa. 

 Leffa alkoi 9:30 ja oltiin melkein ajoissa. Porukka oli kyllä kasvanut, luulin, että meitä oli tulossa vaan viisi, mutta jotenkin joukko kasvoi kymmeneen. Käytiin katsomassa That awkward moment. Nauroin kippurassa koko leffan ajan ja vedet vaan valui silmistä. Kotona olin puolen yön maissa  juuri kun lunta alkoi tulla taas ihan järkyttävästi. Mä en tajua, miten sitä riittää aina vaan...

 Tässä mun illan shoppailut. Olisin voinut ostaa vaikka mitä, mutta eipä ollut juuri tarjouksia sillä hetkellä. Ja ihan alkavan helmikuun kunniaksi muutama selfie :P

Illan outfit. Älkää katsoko mun punaisia ja super kuivia käsiä. Ne tekee kuolemaa tällä hetkellä.

Lauantaina lähdin Chicagoon tapaamaan suomalaista Emmiinaa ekaa kertaa. Olipa tosi kummallista puhua suomea pitkästä aikaa taas, mutta hyvinhän se sujui. Ja oli oikein mukava päivä, jos ei oteta säätä mukaan laskuihin. Tai siis ihan oikeesti, aivan järkyttävää. Sellasta lunta-räntää-vesi-loska-paskaa. Mitään ei nähnyt ja tuuli niin, että hyvä kun pääsi eteenpäin. Mulla meni kengistä vesi läpi ja sitten kuuluin vaan lists, kun kävelin ja jalat oli aivan jäässä. Onneksi oli kaikki varpaat vielä tallella, kun pääsin kotiin.

Käytiin syömässä TGI Fridays'issä

 1. Water Tower Placen sisäänkäynti. Kuva ei tee oikeutta, mutta näyttää tosi kivalta kaikkine vesiputouksineen. 2. Fruyo, mitä muuta tosta nyt sanoisi. 3. Michiganilla oli joku mielenosoitus sotaa vastaan. Veteraanejen ei kuulemma tarvitsisi palata taistelukentille enää. Kovasti olivat ajamassa asiaansa. 4. Mikä lie robottimies, jonka olisi kai ollut tarkoitus tanssia musiikin tahtiin, jos joku olisi maksanut. Kaveri ei tykännyt, kun otin kuvan, kuulemma olisi siitäkin pitänyt pari dollaria heittää, mutta milläs se mua esti kuvaa ottamasta. Me oltiin julkisella paikalla ja kaverin touhu oli käytännössä laitonta.

Oli tarkoitus kirjoittaa samaan postaukseen Sunnuntain Superbowl'ista, mutta ehkä teen siitä postauksen erikseen, koska se oli iso juttu ja tää postaus on jo myöhässä ja oon laiska, enkä jaksa ladata kuvia koneelle.  Näin tänään uutta ruotsityttöä Sofiaa, joka asuu ihan naapurissa. Oon niin iloinen, että tultiin juttuu hyvin ja tuntuu, että ollaan tosi samanhenkisiä. Huomenna varailen porukalle liput Wolves-tiimin jääkiekko peliin (aupparitapaaminen). Toivottavasti siitä tulee kivaa! P.S Jotain aivan uskomattoman kivaa on luvassa ja se lyötiin lukkoon tänään! Siitä lisää myöhemmin, mutta sanotaan, että oon tosi innoissani!!

Liian paljon asiaa koko ajan ja päivät kuluu ohi niin nopeasti. Viides kuukaisi Chicagossa lähti tänään käyntiin. HULLUA!

xoxo / Laura

Kohti terveellistä elämäntapaa

Palataampa ajassa vähän taaksepäin mun uuden vuoden lupaukseen. Lupasin itselleni aloittaa terveellisemmän elämäntavan ilman Reeseseja ja kaikea sitä, mitä nyt tulikaan mussutettua ekat pari kuukautta. Olin kyllä vähän läskipossu täytyy myöntää ja painoakin tuli heti lisää muutama kilo.

Uuden vuoden lupaukseksi siis terveellinen ruokavalio ja lisätty liikunta. En aloittanut ihan hirveen terveellisesti kylläkään, mutta viimeiset pari viikkoa oon nyt pärjännyt hyvin. Salaatteja, terveellistä ruokaa, ei suklaata (osa syy siinä, ettei mulla ole enää :P). Aloitin lenkkeilyn ja juoksun, mutta se nyt vähän jäi, kun on niin pirun kylmä. Tai siis tonne jäätyy pystyyn kun astuu ovesta ulos, niimpä en astu… Sisällä talossa voi onneksi tehdä vaikka mitä. Oonkin nyt yrittänyt vähintään joka toinen päivä käydä eri lihasryhmiä läpi, selät ja vatsat, pohkeet ja reidet, kyljet ja peppu, kädet ja hartiat.

Kasviskeittoa ja salaattia

Saatiin viime viikolla (jos oikein muistan) hulavanne ”tytöille” ja pompin riemusta. Siinä oli mulle helppo tapa kehittää keskivartalon lihaksia + oon hyvä hulavanteen kanssa! Sen kanssa on nyt pari päivää tullut leikittyä tunti jos toinenkin samalla, kun tytöt leikkii. Helppoa, hauskaa ja tehokasta. Vanne vois olla vähän painavampi, mutta kyllä toikin toimii, kun siellä on vettä sisällä. 

Luen muiden blogeja ja niissä kerrotaan aina salitreenistä. Mun tekis hirveesti mieli ilmoittautua johonkin salille ja saada personal trainerilta kunnon ohjelma, mutta en oo saanut vielä aikaiseksi ja oon huono lähtemään salille. Karita kertoi blogissaan aloittaneensa tumblingin, joka kuulosti tosi kivalta ja oli lähellä mun omaa lajia. Tutkin asiaa vähän ja kappas vaan, sama laji löytyy täältäkin ihan läheltä. En tiedä yhtään miten kurssit on alkanut, joten ajattelin laittaa sinne meiliä. Sais pidettyä akrotaidot yllä, kun oon tosi ruosteessa just nyt…

Hostdad sanoi, että kun lumet alkaa lähtee se siirtyy juoksumatolta ulos juoksemaan, joten ehkä se saa musta seuraa. Vaikka en tiedä pysynkö mukana, kun se treenaa Chicagon puolimaratoniin ja vaikka mihin… :P

Nyt heipat teille!

xoxo/ Laura 

ps. Skypetin kotiin ja pikkusisko totesi äidille, että eikö ole kiva kun lapsista on tullut sosiaalisempia. Mä käyn leffassa kavereiden kanssa ja Laura on vaan tollanen hurlumhei. No niin kai sitten xD 

Tammikuun viimeinen

Otsikko sanoo tammikuun viimeinen, mutta helmikuun puolelle näköjään meni. Ei voi mitään, mä tulin vasta hetki sitten kotiin ja kello on puoli yksi yöllä. Ok, olin kotona kahdeltatoista, mutta meni hetki, ennen kuin sain itseni raahattua koneen ääreen.

Perus perjantain päivä, pesin pyykkiä ja yritin keksiä miellekästä tekemistä tytöille. Tänään on ticklemonster day, joten saa nähdä onko tytöt olleet tarpeeksi kilttejä viikolla saadakseen tuon otuksen kylään. Ticklemonster ja kutitustassut, on sellanen lasten kirja, missä tulee hassunhauskat tassuhanskat mukana. Tytöt rakastaa sitä. Meillä on kiltteyskalenteri käytössä (vaikkei ne sitä ihan vielä tajuakaan) ja niiden pitää saada vähintään kolme tarraa viikon aikana tai ticklemonster ei tule käymään.

Haha, pakko kertoa. One Directionin uusi musavideo Midnight Memories tuli tänään ulos ja katselin sitä aamupala pöydässä. Tietysti tyttöjenkin piti saada nähdä. B’n reaktio:huoneen valaiseva hymy, se alkoi tanssia ja kun video loppui MORE MORE MORE! Joten sitten me katsottiin video uudestaan. Ei niin, että se mua olis haitannut :P 

A sai mun puhelimen käsiinsä ja sitten napsittiinkin selfieitä. 

Olin näköjään jättänyt mun kotitossut eilen leikkihuoneeseen, koska B löysi ne jostain. Se tyttö RAKASTAA kenkiä, ja laukkuja. Kaikesta, missä vaan on kahva, pitää tehdä laukku, pyykkikori tai kattila, ei väliä. Voi mun pikku B, se jäi tänään jumiin yhteen hyllykköön. Sellanen Ikean leluhylly, johon saa laitettua laatikoita. Siinä on kolme eri kokoista ”hyllynpaikkaa” ja tietty  B’n piti mönkiä siihen pienimpään ja se jäi jumiin.  On vissiin kasvanut, koska kyllä se vielä vähän aikaa sitten mahtui sinne ihan hyvin. Mun piti taistella sen pää irti. Raukka säikähti ihan kamalasti, mutta oli kyllä aika söpö, kun se käpertyi mua vasten nyyhkyttämään ja jäi siihen vielä sittenkin kun oli  rauhoittunut. Mä rakastan tollasia hetkiä, kun tytöt vaan istuu sylissä eikä halua liikkua siitä. Myöhemmin kun istuin playroomin sohvalla B halusi syliin ja siinä se sitten pötkötteli mun sylissä pitkän aikaa. Meillä oli niin kiva aamupäivä, että melkein missattiin lounasaika, kun en tajunnut katsoa kelloa.  

Kaikkeahan pitää maistaa vai mitä??

Brunosta otin kuvan ihan vaan näyttääkseni, miten rankkaa näiden koirien elämä täällä on.Tota ne tekee ensin koko päivän ja sitten illalla makaa sohvalla aivan uuvuksissa kuin olisivat oikeesti tehneetkin jotain päivän aikana.

Lounaalla A oli oikein iso tyttö puhelin kädessä (tosin Franzie oli sitä mieltä, että A was modeling ) ja mä sain hyvät naurut.

Kyllä meillä vaan tiedetään, miten puhelinta käytetään...

Saksa Sarah ja Franzie tuli meille viiden jälkeen, hengailtiin talossa hetki, jotta sain itseni valmiiksi ja sitten lähdettiinkin ulos syömään, vähän shoppailemaan ja leffaan. Mutta siitä lisää huomenna, kun palaan takaisin Chicagosta. Meen tapaamaan yhtä suomalaista aupparia ekaa kertaa, jeeii!

Nyt hyvää yötä minä, huomenta Suomi!

xoxo / Laura