Liibalaabaa

Oon tässä jo vaikka kuinka kauan hokenut itsekseni, että kirjotan huomenna kun tytöt nukkuu tai sitten illalla. Mutta jotenkin aika vaan aina loppuu. Päätin lopulta lopettaa tekosyyt ja väsätä tekstin ennen kun käyn nukkumaan.

Aika multa meinaa loppua se on ihan totta  ja en tiedä johtuuko siitä vai onko stressi vai yleinen tympääntyminen kurjaan säähän vai mikä, mutta oon ihan naatti koko ajan. 8-5 töissä, kuuden maissa salille, jossa tulee treenattua (hengattua) ainakin kasiin asti. Kotiin, syön dinnerin ja sit oonkin ihan valmis nukkumaan. Käyn salilla yleensä ma-ti-to. Joskus perjantaisin, mutta perjantai on yleensä se päivä kun lähdetään ulos jonnekin. Viikonloput humahtaa ohi niin että terve ja sitten alkaakin jo uusi viikko. MITÄÄ?! Ja musta vaan tuntuu, että istun samassa junassa koko ajan, eikä se pysähdy vaan kaikki vaan kiitää ohi ilman, että mä tajuan puoliakaan. Sarah just kysyi, että mitä tehdään viikonloppuna ja niin ihana, kun musta sitä onkin nähdä niin yhtään ei ajatus kulje tai jaksa miettiä, mitä tehdään, millloin ja mistä saan kyydin. Sängyssä löhöäminen tuntuu just nyt vaan parhaalta ajatukselta ikinä.

Erään perjantain sapuskat Chill'sissä.

Näin tieni salilla kulkee

EI ASEITA! Aika hc salilla mä käy...

Aina niin hehkeänä salitreenin jälkeen...

Nyt kuulostaa taas ihan valitukselta. Ehkä se johtuu siitä, että olin sen yhden viikon kokonaan yksin talovahtina ja sain maistiaisen siitä minkälaista olis asua ysin ja samalla kuinka helppoa elämä oli, kun ei tarvinut tehdä mitään. Ei tää mun elämä nyt niin paha ole, pelkkää rutiinia. Tänäänkin oli niin mahti onnistumisen kokemus, kun tein tytöille lettuja välipalaksi. No joku megaidea tuli, että empä oo koskaan yrittänyt heittää lettuja ympäri pannulla, pitäisköhän kokeilla ja mähän kokeilin. JA JEI SE LENSI YMPÄRI JA PÄÄTYI TAKAISIN PANNUUN! Vähäks oon hyvä. Siinä sitten tanssin voiton tanssin ja tytöt katsoi silmät pyöreinä syöttötuolista, että mitä ihmettä sä hullu suomalainen taas teet. Mutta minkä sitä itselleen voi, oon aika mahtava. Siinä mä sitten heittelin kaikki letut ympäri, eikä yksikään päätynyt kattoon, lattialle tai koirien suuhun!  Skypettelin päivällä kotiin ja näin serkuntytön ja sulosimman kummipojan, meen huomenna kahville mun naapurin kanssa, kun se on kotona spring breakia viettämässä ja Sofia tuli tänään kotiin eli sitäkin pääsee näkemään. Viikko on niin pitkä aika olla juoruamatta!

Kummitädin rakas se siellä touhuaa! <3 

Kaikki aina sanoo, että kasvavat ihmisenä tän vuoden aikana. Kyllä mäkin oon ihan varmasti kasvanut yms yms kliseetä, mutta jotkin asiat ei muutu. Toinen weekend class lähestyy ja mä oon nyt alkanut "hirveellä" kiirellä väsäämään mun tehtäviä, niin pre-kun post-assignmenttejakin. Personal experience projecktiin kuuluu, että pitää käydä tekemässä kaksi vapaaehtoistyötä ja no, mähän mene kirkkoon tekemään jotain 2.4 ja twin club saleen 4.4 ja tehtävien deadline on 4.4 puoleenyöhön mennessä. Juups, minä ikinä jätä mitään tehtäviä viimetinkaan...

Olin jo kirjottamassa, että oon laiska, enkä jaksa laittaa kuvia, mutta en mä halua aina olla se laiska bloggaaja! Mulla on puhelin täynnä selfieita yksin ja tyttöjen kanssa, sekä kuvia mun uudesta ihanasta Tommy Hilfinger laukusta ja Nine Westin korkkareista jotka löysin fashion outletista.

IHANAT <3 

Loppukevenneys, mitä tapahtuu, kun mä yritän ottaa hyvie selfieitä?

 Juu moi vaan kaikille! 

Oon mä oikeesti ihan normaali :P Hyvää yötä minä, huomenta Suomi!

xoxo / Laura