Perjantai 13

Vaikka pidän perjantaita 13 mun onnenpäivänä, kyllä mäkin sen aina vähän varoen otan vastaan. Tänä vuonna huonononnen päivä toi mulle kaikkea muuta paitsi huonoa onnea!

Mulla oli mukavan lepponen päivä tyttöjen kanssa, kasilta aamupala, joka venähti sitten pitkäksi, ysiltä leikkimään, vähän vaille kymmenen päiväunille, ja mulla oli vapaa-aikaa sellaiset puolitoista tuntia. No Skypetys Ellun kanssa ja blogin päivittämistä.  Tytöt hereille puoli kahdentoista aikaa ja lounas. Pientä taisteluahan nää ruokajat vähän tuntuu nykyään olevan, mutta ihan kunnialla siitä selvittiin. Jälleen leikkimään muutamaksi tunniksi. Sisälsi mm. muutaman ihanan snugly-hetken B:n kanssa. Se on niin suloinen, kun se on nyt tän viikon ollut tosi sellanen hellyydenkipeä. Yleensä se on A, joka haluaa syliin istumaan, halailee ja suukottelee. Mutta mä rakastan mun snugly-B hetkiä. Makoilin sohvalla, kun se halusikin ylös mun kanssa ja siinä se sitten istui mun sylissä/pötkötteli mun päällä varmaan 30 minuuttia touhuten omiaan. Mutta kun yritin liikkua, se palasi aina takaisin syliin.  Noin kahden aikaa pistettiin lelut syrjään ja siirryttiin yläkertaan päikkäreitä varten. Mähän ajattelin, että helppo homma, kun tytöt oli niin innoissaan menossa nukkumaan ja hieroivat silmiään. Mitä vielä, hetken olivat hiljaa huoneessa ja sitten alkoikin sellainen höpötys ja kikatus ja kiljunta (B:llä on uusi hauska tapa kiljua sellaista tosi korkeeta ja korvia vihlovaa kiljuntaa. On ihan älyttömän hauskaa, eikä sitä saa loppumaan). Siinä meidän nukkumiset sitten. Tunnin annoin tyttöjen olla sängyssä, jos vaikka edes lepäisivät vähän, mutta ei. Kolmelta hain ne pois sängystä ja sitten olikin välipala aika. Snacks ja Muumit, mikäs sen hauskempaa.

Meillä Muumit on iso juttu. Kun saavuin toin tytöille tulijaisiksi muoviset Muumilautaset ja ja aterimet. Ne onkin ollut kovassa käytössä ja koska Muumeja löytyy Youtubesta englanniksi dubattuna, niin sitähän me aina välillä katsellaan. Hah, katsottiin jaksoa, jossa Muumipeikko laskeutuu köyttä pitkin luolaan ja jää jumiin keskelle, koska oli liian paksu (Jakson nimi: Rannalta löytynyt vene) ja A was cracking up (anteeks en keksinyt yhtä hyvää ilmaisua suomeksi), koska se oli niin hauskaa. Ei siinä mitään, kyllä me pikkusiskon kanssa ennen naurettiin samalle kohdalle.

Mun iltasuunnitelmissa oli mennä katsomaan uusi Hobbit, Desolation of Smaug. Että oli kiva pukea jotain vähän kivempaa päälle ja meikata. Koko viikon kulkenut taas kollareissa ja tpaidassa ja hupparissa, ilman meikkiä, niin johan teki ripsiväri ihmeitä! Kannattaa kokeilla joskus. Sitä oppii arvostamaan meikkaamista ihan eri tavalla. Juuri ennen lähtöä, hostdad toi postin sisään ja kappas! Mun Abercrombien paketti oli saapunut! Rakastan mun uutta limen väristä Larissa hupparia<3

Spoiler alert! 
Sitte itse leffaan. Olin odottanut sitä niiin kauan! Mä oon ihan Lord of the Rings fani, ja ekan Hobitin nähtyäni Hobitti fani. Haltiat on mun suosikkeja. Niin taianomaisia ja kauniita! Oon ihan pienestä asti rakastanut niitä. Ja Desolation of Smaug'issa (ihme taivutus...) haltioita riitti. Rakastan Peter Jacksonia, luojan kiitos, hyvästä ohjaajasta! Jo Lord of the Ring'sissä Legolas oli mun suosikki niin kirjoissa kuin leffoissakin.  (Ja Gimli, ja Sam!) Ja kiitos Peter Jacksonin, Legolas kirjoitettiin sisään Hobittiinkin. Kerron salaisuuden, Orlando Bloom oli mun ensimmäinen julkkisihastus koskaan, enkä siitä ole luopunut :) Uusiin suosikki hahmoihin kuuluu myös ekasta elokuvasta tuttu kääpiö Kili, jonka hahmoon pääsee tokassa elokuvassa sisälle paljon paremmin. Haltiakuningas Thranduil, jota näyttelee ihana Lee Pace (aka HOT) sekä Tauriel, nuori vartioidenkapteeni. Tosi kiehtova hahmo. Vahva naishahmo, jolla ei kuitenkaan ole kuniinkaallista arvoa. LOTR'n kaikki naishahmot ovat kuninkaallisia, joten vaihtelua tähän. Tauriel on nuori ja siksi naiivi maailmaa kohtaan, eikä hän näe kokonaiskuvaa maailmasta samalla tavalla kuin vanhemmat haltiat. Reckless, less wise and more dangerous. Mutta kaikesta huolimatta hyväsydäminen. Thranduil on haltiakuninkaana totta kai mielenkiintoinen hahmo. Hän on täysin erityyppinen kuin vaikka Elrond. Thanduil on jollain tapaa viekas ja salaperäinen. Hänestä saa kuvan, ettei hän piittaa pätkääkään muista. Jotenkin toi kaikki kuulosti paljon paremmalta mun päässä englanniksi... Kuitenkin elokuvassa on kohtaus, joka näyttää hänet täysin inhimillisessä, välittävässä ja lähes isällisessa roolissa. Huh, tää kappale kuulostaa nyt aika paljon nörtiltä, mutta samapa se. En voi sanoa muuta kuin, rakastan haltioita!

Jos siis joku ei tajunnut, kannattaa mennä katsomaan, hyvä leffa. Ensi viikolla menossa uudestaan SaksaS:n kanssa.

xoxo / Laura

Hengissä!

Juu hengissä ollaan ihme ja kyllä. Meidän perheeseen nimittäis iski aivan järkyttävä mahatauti viime viikolla. A aloitti kaiken tiistaina ja sitä jatkui keskiviikkoon (*Ellu on paras! t: Ellu). Hostvanhemmat ja B olivat kipeitä keskiviikko-torstain ja mä aloitin sitten torstai-iltana ja olin täsin kuollut koko perjantai päivän.  Onneksi ei tarvinnut työskennellä.  En muista koskaan olleeni niin voimaton ja kipeä. Joka ikistä lihasta särki, sillä päädyin nukkumaan kylpyhuoneen lattialle. Energiatasot oli niin olemattomat, etten pystynty yöllä pyörähtämään sängyssä ympäri ylettyäkseni vesipulloon. (Siirryin lattialta sänkyyn noin neljän aikaa yöllä.) Aamulla olin ihan voimaton, mutta pakko oli jotain saada sisään, joten raahauduin alakertaa hakemaan juotavaa. No meillä ei ollut edes Fantaa, joten täytyi tyytyä 7Upiin. Joka tapauksessa, sain kaadettua juoman lasiin ja sitten oli pakko laittaa se pöydälle ja istua alas, sillä meinaisin pyörtyä. K (hostmom) kyseli jo, että tarviinko apua yläkertaan pääsemisessä, kun vaan istuin pää polvissa keskellä lattiaa...  Ei kaikkein ylpeimpiä hetkiä täällä.

No pääsin lopulta takaisin omaan huoneeseen ja ihan omin avuin. Ja nukuinkin sitten muutaman tunnin ja parantelin oloa. Noin viiden aikaa illalla olinkin sitten jo paljon parempi. Tauti, mikä lie olikaan kesti lähes tasan 24 tuntia niin mulla kuin hosteillakin. Myöhemmin sain kuulla, ettei me oltu ainoita, jotka ovat sairastelleet. Aupparikaveri ja hänen koko perheensä olivat käyneet saman läpi. Mikä lie virus...

Mutta empä ollut itkenytkään täällä aikaisemmin niin paljon kuin torstai-iltana. (Ja keskiviikkoiltana kun muut olivat kipeitä, sillä tiesin, että saisin sen vielä...) Mä inhoan mahatautia enemmän kuin mitään muuta! Enkä ollut sitä sairastanut varmaan 8 vuoteen ainakaan. Saa kyllä mennä seuraavaan taas aikaa, vaikka 80 vuotta, jos mun mielipidettä kysytään. 

Lauantaina olinkin sitten jo paljon parempi, mutta päätä särki edelleen. Meillä oli naapurin joulujuhlat, mutta päätin jättää ne välistä. Aamu kului siihen, että yritin päästä Ticketmasterin sivuille ostamaan One Directionin konsertti lippuja. Kaksi tuntia mä jonotin sivuille ja olinkin ihan varma, että kaikki parhaat paikat olis varattu, kunnes äkkiä sivut toimi taas ja aloin saada paikkoja. Uteliaisuudesta klikkailin search painiketta uudestaan ja uudestaan ja yht äkkiä mun silmille hyppäs tosi hyvät paikat alakatsomosta! Mikä parasta hintaluokka 95$ Niimpä mä sain napattua itselleni kaksi paikkaa. Ja nyt meillä on Itävalta K:n kanssa liput One Directionin konserttiin Chicagoon elokuussa!! Mutta kyllä ihmiset vaan on hulluja. Sivun latautumista odotellessa selasin ebaytä yms sivuja ja yritin etsiä lippuja. Paras tai pahin mihin törmäsin oli 1600 USD YHDESTÄ lipusta! En maksais vaikka pääsisin lavalle istumaan poikien kanssa... Loppu aamipäivästä kului Skypetellessä Ellun kanssa ja ihanaksi ylläriksi Jennikin oli paikalla. Kolme tuntia hurahti nopsasti Voisko parempaa lauantai päivää toivoakaan?

xoxo / Laura

*Note: Tätä kirjoittaessa Skypetin Ellun kanssa (taas), joka tokaisin, että: "kirjoita sinne Ellu on paras!" Näin siis tein. Mitäpä mä tosiasioita kieltämään...

Thanksgiving and Black Friday

Kaikki varmasti jo tietää, että Thanksgiving oli torstaina ja Black Friday tietty perjantaina. Mulle kyseessä oli jo toiset Thanksgiving partyt kiitos Practice Thanksgivingin. Meidät oli kutsuttu hostdad'in työkaverin luokse syömään ja sinnehän me sitten mentiinkin.

 Tässä illan asustus. B näyttää niin suloiselta rusettipäässä! Mutta raukan posket punoittaa, kun kulmahampit puskee esiin. Mä en ymmärrä tätä hampaiden määrää näillä. Niillä on kaikki paikallaan ennen kuin ne näyttää kaksi vuotta! 

Ah, sitä kaiken ihanan ruoan määrää! Söin pyhien aikana niin paljon, että terve! Kalkkuna on ihan ehdoton ykkönen Kiitospäivän pöydässä totta kai. Toinen on varmaan sitten bataati (sweet potato= bataatti, vai mitä??)  Bataatti paistosta, muusia, kratiinia, ja jotain, joka oli karamellisoitu vaahtokarkeilla. Voi että kyllä noita riitti! En tiedä mikä toi hyytelökin oli olevinaan. Mutta sitä tarjottiin niin pääruoalla kuin jälkiruoallakin. 

 Eikä tietenkään saa unohtaa jälkiruokapöytää!

 Cupcakeja, erilaisia kuivakakkuja, jotakin omenapaistoksen tapaista, kurpitsapiirasta, omenapiirasta, keksejä, ja mun hostdad ylitti itsensä ja teki peanutbutter piirakan, joka maistui aivan Reesee'seiltä! Tuntui olevan illan suurin hitti. Ja lähes kaikessa oli suklaata, totta kai!

Mielenkiintoiseksi juhlan teki se, että perhe oli juutalainen. Ja tänä vuonna Hanukka ja Thanksgiving ovat niin lähellä toisiaan, että tämä perhe oli päättänyt juhlia nyt sitten molempia. Vaikka en ikinä ole mitenkään uskovainen ollut tai muuta, oli musta todella kiinnostavaa nähdä, kuinka he viettivät Hanukkaa. Hanukka kestää kahdeksan päivää, ja jokaisena iltana sytytetään kynttilä eli yhteensä kahdeksan kynttilää. ( Joskin siinä on jotain sääntöjä, että kynttilöiden pitää aina olla saman mittaisia, eli ne täytyy vaihtaa joka päivä eli yhteensä 44 kynttilää?)  Samaan tapaan kuin kristittyjen adventti. Niimpä siis sytytettiin kynttilät ja laulettiin jokin laulu hepreaksi. Tai siis kaikki muut lauloivat. Minä pidin kohteliaasti suuni kiinni, koska en luonnollisesti tiennyt, mitä tehdä.  Kuten sanoin oli mielenkiintoista ja ihan kaunista.

Perheellä oli ihana suloinen "pieni" koiranpentu, joka sitten asusti häkissä. Mun marakatit tietysti pitivät sitä tosi mielenkiintoisena ja no, tässä tulos

 Juu-u, meillekin tollanen kiitos! Sopis hyvin, kun välillä tuntuu, että täytyy alkaa ottaa time outit käyttöön, kun ei NO ja keskustelu tunnu toimivan. Meillä ongelmahan on se, että pitkään tytöt ovat selvinneet kaikesta, koska ovat niin söpöjä ja yleensä, kun he touhuavat jotain, mitä ei pitäisi, he ovat vain niin hulvattomia, ettei voi muuta kuin nauraa. No, ongelma ilmenee nyt sitten siinä, kun yritän torua, he nauravat päin naamaa, koska ajattelevat olevansa edelleen todella hauskoja. Ikävä kyllä lelujen varastaminen, töniminen, vaatteista repiminen ja sormien tunkeminen pistorasioihin ei ole ollenkaan hauskaa. Ja ennen kuin joku neropatti ilmoittaa, että kannattaisi olla suojat pistorasioissa, MEILLÄ OLI! Nää kaksi vaan tuntuu olevan niin neroja, että ne osaa irrottaa ne. B:n uusi suosikkileikki on irrottaa joka ikinen pistorasian suoja leikkihuoneesta ja kerätä ne kasaan/ tai vaihtoehdoisesti syödä ne... Tilattiin netistä uudet, joita ne ei voi mitenkään saada pois ja nyt vain odotellaan...

Black Friday
Olin kuullut paljon tosta päivästä etukäteen, enkä pelkää hyvää. Odotin sitä kuitenkin innolla. Me ei hostmomin kanssa kuitenkaan lähdetty Chicagoon, koska se olisi kuulemma ollut itsemurha. Uskon sen, näin muutaman kuva paikan päältä. Meiltä löytyy kaikki hyvät liikkeet aivan tuosta naapurista, joten hyödynnettiin ne sitten.

 Ihmiset voi mennä tosi sekaisin monesta asiasta täällä. Joulu on yksi niistä...

 Tän pikkukaverin olisin halunnut mukaan kotiin saman tien! Se oli niin kaunis! Soitti musiikkia ja kaikkea. Mutta ei nyt sitten tällä kertaa :/

 Päivän bongaus! Mikä lie haukka, istui oikein tyytyväisenä keskellä päivää valotolpassa Kohl'sin parkkipaikalla... Joku fiksu saa tulla kertomaan, mikä haukka toi mahtaa olla, jos tietää.

 Mun uusi ihana hajuvesi. Aikainen joululahja itselle! 

BlackFridayn shoppailut, miinus muutama puuttuva paita. 1. Jennifer Lopezin uusi tuoksu 2. JEE, VIHDOIN! Mun ihanat uudet Niken lenkkarit, aivan mahti löytö Kohl'silta. 3. Twilightin viimeiset osat ihan vaan siksi, että ne oli niin edulliset ( 4$ kpl). Tiedän, ettei ne toimi Suomen DVD-soittimissa (tai toimii, riippuu ihan laitteesta), mutta ne toimii mun tietokoneella ja koneen saa aina yhdistettyä televisioon, jos on tarve. Mä käytän tosi paljon konetta leffojen katseluun yleensäkin. Tiedän, miksen vaan lataa niitä suoraan koneelle ? I just like to have DVDs as well :). Ai niin ja One Directionin vasta julkaistu levy Midnight Memories, exclusive of course ;D 4. Päivän kenkäostokset. Niket, Ugg-tyyppiset talvisaappaat ja ihanat tossut, joilla tassutella kotosalla, nyt kun tulee kylmä.

Kaiken kaikkiaan olin tosi tyytyväinen mun päivän ostoksiin. Tossa nyt ei ollut aivan kaikki. Löysin mm. kasan joululahjoja kummipojalle. Mutta eihän niitä voi täällä paljastaa ! 

xoxo / Laura

Last week through my phone

Maraton postailu alkaa lähennellä loppuaan.  Tässä teille mun viime viikkoa ja sitä edellesviikko.

 1. Ensimmäistä kertaa täällä oikeesti pelotti!  Tornadovaroitukset tv:ssä ja radiossa, tuuli niin että meinaisi ikkunat hajota, satoi vettä, salamoi ja ukkosti. Juu-u ei ihan päässyt mun top10 suosikkipäivät täällä. Onneksi myrsky meni ohi. 2. Leftover cupcake meidän Practice Thanksgiving partyistä, nam! 3.Ulkoilu on näköjään rankaa, kun toinen nukahti vaunuihin ja nukkuikin sitten sikeästi. 4. Yksi syy, miksi rakastan tätä paikaa, näen auringon laskun ja nousun joka ikinen päivä jos vaan sää antaa siihen mahdollisuuden. Ja se on tosi upean näköistä. <3

1. Viime viikolla olin kävelyllä koiran kanssa ja törmättiin tuollaiseen kauhistukseen erään talon pihalla. Ja nyt jouluhullutus vasta alkaa. 2. Viikko sitten lauantaina suunnattiin taas sushi paikkaan syömään. Yammy, että ruoka tuolla on hyvää! Samoin kun tuo icetea. 3. Jälleen kerran tehtiin hyvää jälkeä. 4. Täällä on pakkasta, joten takka päälle ja lämmittelemään!

1. Amerikan tavaramerkki eli applepie! 2. Ihanan saksa S:n 21v. synttärit. Had so much fun that night! Kaikki vieraat olivat auppaireita, jotka vieläpä asuvat lähellä, joten sain paljon uusia kamuja. :) 3. Jälleen kerran pakkasta pakoon takan ääreen. 4. Ja mikä olisikaan parempi tapa hyödyntää takkaa kuin paistaa vaahtokarkkeja!

Hyvin pikainen week through my phone, mutta kolme postausta päivälle riittää. Nyt suunnaksi kirjasto ja sitten Costco. Hyvää viikonloppua!

xoxo / Laura

Shopping Again

Viikko sitten sunnuntaina oli mun toinen aupparitapaaminen. CC tekee nyt tosi paljon juttuja Kids First hyväntekeväisyydelle ja mun LCC oli päätänyt, että me osallistutaan siihen myös. Niimpä suuntasin sunnuntaina Barnes and Nobles'ille paketoimaan lahjoja. Juu, voi sen sunnuntaipäivän noinkin käyttää. Ei se lopulta niin kamalaa ollut kuin kuvittelin. Johtui tosin ehkä siitä, ettei asiakkaita meille juuri ollut ja paketoin yhteensä ehkä kuusi lahjaa. Ja seura oli hyvää.

Koska olin mun LCC:n kyydillä ja mun piti odotella sitä kolmeen asti, päätettiin Itävalta K:n kanssa lähteä shoppailemaan. Ja no tuloksen näette tässä:

 Aivan perus toppi. Beige ja toinen samanlainen, mutta turkoosi. Forever21. Kuten jo aikaisemmin oon sanonut, se koituu vielä mun kohtaloksi. No jaa, noi nyt ei ollut kun 2$ kappale joten eipä mun talous noihin vielä romahtanut.  Lisäksi samasta liikeestä lähti mukaan ohut musta villatakki, valkoinen peruspitkähihainen, rannekoru, huulikiilto ja musta maximekko. Jos totta puhutaan, oon etsinyt täydellistä maxia vaikka kuinka kauan, mutta yleensä mä oon aina myöhässä tällaisissa asioissa. Siksi en varmaan Suomestakaan mitään löytänyt.  Mitä toppeihin ja pitkähihaisiin tulee ne on vaan casual vaatteita, joita tarvii aina. Nyt voin heittää mun vanhan valkoisen paidan pois. Mä inhoan sitä, että joutuu käyttää kulahtaneita vaatteita. Ne ei näytä hyvältä.  Paitsi yökkäreissä, kaikki mun suosikit on vähintää pari vuotta vanhoja.

Jos palaisimme taas asiaan. Kotona mulla oli paha tapa ostella kaikkea mitä en oikeasti tarvitse. Täällä en onneksi ole sortunut siihen vielä, sillä (lähes) kaikki, muutamaa pikku poikkeusta lukuun ottamatta on ollut tarpeellista.

Usein täällä shoppaillessani huomaan ostavani asukokonaisuuksia ennemmin kuin yksittäisiä vaatteita. Esimerkiksi tuon mustan maxin kanssa (kuva tullossa) sopii kultainen rannekoru paremmin kuin hyvin. Eikä mekko näytä miltään ilman vyötä, joten päätin ostaa molemmat.

Joku lukijoista varmaan ihmetteleen, millä rahalla mä kaiken shoppailun oiken maksan? Au pair saa palkkaa 195,75$ dollaria viikossa, mikä riittää paremmin kuin hyvin. Myönnän, että viime aikoina rahaa on palanut shoppailun takia vähän normaalia enemmän, mutta yleensä käytän viikon palkasta noin 50$ dollaria kahviin, leffalippuihin, snackeihin (jotka on muuten mun heikkous täällä. Joka paikassa on kahviloita tai ruokapaikkoja ja pretzel tai vastaava on vain herkullinen napata mukaan) ja peruskylpyhuonetarvikkeisiin ( hammastahna, meikit, shappoo yms yms.).  Yritän kuitenkin kovasti säästää palkkoja, jotta pääsen jonnekin matkustelemaankin. Vähän pelottaa, että joulu on tulossa, mutta ehkä siitä selvitään. 
 Hollister on mun uusia suosikkeja sekin. Liike on vähän kalliimpi, mutta myös laatu on parempi. Ja siltikään hinnat eivät ole ihan mahdottoman korkeat (vertaa Abercrombie). Mulla ei ollut täällä mukana kuin yksi huppari, joten se luki mun ostostlistalla heti saapumisesta lähtien.

 Anteeksi selfit taas, mutta halusin, että näette muutamat vaatteeet päällä.

 Ja tässä siis musta maxi, josta aikaisemmin puhuin. Oon ihan myyty ja odotan nyt vaan kesää, jotta pääsen käyttämään tota.

Olin tosi tyytyväinen mun ostoksiin ja kiitos Thanksgiving kaikkialla oli jo alennusmyyntejä.  Nyt lounaalle!

xoxo / Laura

Practice Thanksgiving

Teidän tiedän, tulee taas myöhässä!! Anteeksiii!
Mun hostperhe järjesti Practice Thanksgiving partyt kaksi viikkoa sitten ja siitä lisää nyt. Eli tuota juhlaa on turha etsiskellä mistään kalentereista, sillä mun hostperhe kehitti sen itse. Tämä juhla perustuu siihen, että ihmiset, yleisimmin ystävät, viettävät Thanksgivingiä sukulaisten luona. Hostperheeni kuitenkin haluaa juhlia myös ystävien kanssa ja siksi tämä juhla kehitettiin. Se järjestetään viikkoa tai kahta ennen oikeaa Thanksgiviä ja kaikki ystävät tulevat paikalle. Juhlat toimivat nyyttärityylillä, eli kaikki tuovat jotakin ja hostit tekee joka vuosi kalkkunat. Kun vieraita oli se 20 päädyttiin me lopulta ihan hirveeseen määrään ruokaa. Alkupaloja, itse pääruokia ja jälkiruokia. Nam! Jos yhden asian olen oppinut täällä, niin se ettei pyhinä kannata miettiä kaloreita.

Mukana pöydässä oli myös suomalaisille tutut lusikkaleivät, mun käsialaa. 

Jos meillä oli herkkuateria, niin oli koirillakin, sillä tytöillä on paha tapa ruokkia niitä aina, kun siihen on mahdollisuus. Välillä (usein) se on ihan ongelma, kun lounas lentää lattialle ja koirat ovat samantien sen kimpussa.  Ja tysyjen mielestä se on suorastaan hulvatonta. Ja siksi ruoka lentää entistä useammin. Joku viisas saa ehdottaa ideoita, jos sellaisia keksii. 

Mutta kyllä meillä rakastetaan koiria. Illan hauskin asia oli, kun koiraa sai taluttaa sisällä. A oli kerta kaikkiaan riemuissaan ja nyt koiraa sitten talutetaankin aina kun siihen vain on mahdollisuus. 

Odotin innoissani kaikkia koristeita ja kyllähän niitä muutama sitten kaapin kätköistä löytyikin.

Mulla oli tosi kiva ilta. Tapasin paljon uusia ihmisiä, mua yritettiin kovasti parittaa parin paikallisen pojan kanssa, söin hyvin ja ennen kaikkea nautin olostani. Alan pikku hiljaa pärjätä hyvin small talkinkin kanssa. 

 Seems like I'm not the only one who had a good time! Toi kuva on ehkä paras kuva B:stä ikinä! Tuo koko persoonallisuuden hyvin esille :D 

 Big American smile! Niin kun hostmom mulle sanoin. Myöhemmin katseltiin näitä kuvia yhdessä ja hostmomim mielestä mä hymyilen paljon enemmän kuin ennen. Hassua, joku sanoin mulle juuri aiemmin, että näytän mun kuvissa tosi onnelliselta. Niinpä kai mä olen. En vaan ajatellut, että se välittyis kuviinkin. :P

xoxo / Laura

Last couple of weeks

Tässä teille mun puhelimen sisältö parin viime viikon takaa. Paljon toimintaa ja sitäkin enemmän kuvia ! 

Kaksi viikkoa sitten

1. Meillä podettiin kovaa flunssaa ja mä taistelin sitä vastaan näillä pörrötossuilla ja teellä. Parempaan päin oltiin jo menossa, mutta nyt tuntuu, että se tulee takaisin. Huoh, mikäpä sen mukavampaa. No hyvä puoli on se, että tytöt ovat jo terveitä. 2. Pienestä flunssasta huolimatta ulos auringonpaisteeseen! Raitis ilma auttaa aina, jos ei muuten niin se parantaa ruokahalua ja väsyttää enemmän. TOIMI! 3. Mä parannan ruokailutottumuksiani täällä. Syön nimittäin nykyään joka aamu aamupalan, kotona en tehnyt sitä koskaan. Tämä kuva on meidän aamupalamuffinsseista, joita päätettiin tehdä iso kasa helpottamaan meidän kiireisiä aamuja. 4. Flunssasta huolimatta hymyilyttää, kyllä mulla on paras työ maailmassa, vaikka tää rankkaa usein onkin! 

1. Edelleen jatketaan kovassa flunssassa, mutta koska aurinko paistaa ei kun lämmintä päälle ja happihyppelylle! Niin kauan kun ei kuumetta ole, me mennään ulos! Ei se ainakaan flunssaa pahentanut, sillä kuvan ottamisesta seuraavana päivänä voitiinkin jo paljon peremmin.  Kyllä tytöt näyttää niin suloisilta noissa vaunuissa, ettei söpömmistä väliä! Hanskat ja hatut pysyi visusti päällä ja katseltavaa riitti. 2. Puistoalue, jota me usein kierretään ympäri. Tuolta löytyy ison nurmikentän lisäksi lenkkeilypolku, joka kiertää mm. pienen lammen. Ei se ole kuin 15 minuutin lenkki, mutta se on hyvä lisä, eikä tarvitse kävellä tienreunassa. Meidän naapurustossa kun ei ole jalkakäytäviä. Mikäs siinä vaunujen kanssa kulkea autotien reunassa... 3. Olikin sitten rankka reissu, kun B nukahti lounaalla syöttötuoliin. Kyllä siinä oli tällä aupparilla naurussa pidättelemistä. Onneksi puhelin sattui olemaan lähellä ja tämä ihana kuva saatiin talteen. Lähetin sen myös piristämään hostvanhempien päivää. 4. Perjantaina oltiin laiskoja ja tilattiin kiinalaista. Söin ensimmäisen fortune cookie'ni ikinä ja tällaisen ennustuksen sain. Mulle tuli tiedättekö sellanen leffafiilis. Kun päähenkilö saa oudon ennustuksen, eikä tajua sitä, mutta elokuvan lopussa, hän muistaa saamansa oudon viestin jälleen ja tajuaa sen käyneen toteen. No mun viesti ei ole vielä toteutunut, joten sitä odotellessa. Se kuulostaa 

nimittäin lupaavalta.  

Nyt on ajantaju hukassa, mutta parisen viikkoa sitten tuli lunta maahan ja sitä kesti kokonaset kaksi päivää. Tytöt kovasti ihmettelivät sitä naamat kiinni ikkunassa. Totta kai hetki piti ikuistaa.

Koska lumi oli maassa vielä seuraavanakin päivänä ja sää oli upea, päätettiin me lähteä testailemaan uusia talvikenkiä.  Kuten jo edellä mainitsin lumi oli kaksosille uusi juttu ja sitä lähestyttiinkin sitten vähän oudoksuen. (Oli täällä viime vuonnakin lunta, mutta tytsyt oli niin pieniä, ettei ne sitä muista.) 

Mulla oli ihan mahti videokin tänne laitettavaksi tytöistä, kun ne peuhasi lumessa, mutta koska blogger on paska eikä suostu videota tänne lataamaan, se jää pois tällä kertaa. Mä luulen, että mulla oli kyllä ulkona hauskempaa kuin tytöillä. A oli vähän neiti ja rupes huutamaan, kun käsiin tuli lunta. Voitte kuvitella sitä huudon määrää, kun hän sitten kompastui ja kaatui naamalleen lumeen. Noh, mulla oli hauskaa vaikka jonkin aikaa sainkin tyttöä hyssytellä. B ei aluksi ollut moksiskaan, mutta turhautui lopulta sillä paksuissa vaatteissa, kengissä ja lumisessa maassa oli vaikea kävellä ja  hänhän sitten kompuroikin jatkuvasti. No tottutaminen lumeen kannataa aloittaa aikaisin tai muuten tulee piiitkä pitkä talvi! Mä en nimittäin ajatellut istua neljän seinän sisällä kolmea ja puolta kuukautta.

Lauantaina lähdettiin paikalliselle malli'lle joka sitten olikin iso. Hyvä paikka hommata joululahjat. Tässä tyttöjen asustus.

Mun pikku fashionistat. Juu ihan oikeesti nyt se jo alkaa. A rakastaa pinkkiä ja saa hirveän raivokohtauksen, jos erehdyn antamaan pinkin juomapullon siskolle hänen sijastaan.

Tuolla mall'illa oli siis ihan kaikkea mitä vaan voi kuvitella. Mukaan lukien tämä eksoottinen kahvila/ravintola.

Juu, tonne täytyy joskus päästä syömään. Vaikutti mukavalta paikalta, eikä ruokalistakaan ollut kummoisempi.  Meillä ei kuitenkaan ollut aikaa jäädä syömään. Fruyon kuitenkin nappasin mukaan eräästä Frozen Yoghurt paikasta. Katseltavaa tuolla olisi ollut vaikka kuinka, mutta koska olin hostperheen kanssa ja tytöt olivat luonnollisesti mukana, ei kaikkeen kerennyt perehtyä niin paljon kuin olisin halunnut.

Tämä oli yksii mun suosikkikaupoista, vaikka kaikki liikkeen vaatteet mulle liian pieniä olikin. Lapsille tarkoitettu juhlavaate liike. Voi, kyllä mun kummipojalle täytyy varmaan kauluspaita ja puvuntakki tuolta hommata! :D

Viime viikolla
Practice Thanksgiving lähestyi ja me askarreltiin tyttöjen kanssa tiistaina kalkkunoita.

Olin aika tyytyväinen lopputulokseen.
Juhliin enää muutama päivä aikaa!

Totta kai, koira onnistui raapimaan dekoltee-alueelle 10 cm naarmun, jota ei saa millään peittoon ja kaikki varmasti näkee sen, totta kai. No ei lopulta niin paha kuin olisi voinut olla, pelkäsin, että tuosta jää iso arpi, mutta näyttää se paranevan ihan hyvin, onneksi!

Juhlat kuitenkin tulossa, joten ei auta kuin hymyillä

Torstai-iltana leivoin lusikkaleipiä lauantaita varten, sillä juhlat perustuivat siihen, että kaikki toisivat jotain. No multa sitten pyydettiin jotakin suomalaista ja tässä tulos.

Itse olin kohtalaisen tyytyväinen lopputulokseen. Ei ihan äitin tasoa, mutta aika hyviä ensikertalaisen tekemiksi. Ja hyvin menivät kaupaksi sekä hostperheelle, että juhlavieraille.

Tässä teille taas mammuttipostaus mun kahdesta viime viikosta, toivottavast ei ollut liian sekava. Seuraavaksi tulossa juttua Practice Thanksgiving partyista ja kaverin 21v. juhlista! Niitä odotellessa!

xoxo / Laura