Pumpkin carving

Halloween lähestyi hurjaa vauhtia, niin nopeasti, ettei sitä edes meinannut tajuta. Joten keskiviikkoiltana oli vihdoin aika kaivertaa kurpitsat. Tytöt oli kyllä jo nukkumassa, mutta meillä oli oikein hauskaa hostien kanssa. Olin piirrellyt muutaman mallin itselleni, jotta tietäisin, minkä kuvan haluan kaivertaa... Älkää arvostelko mun piirrustustaitoja noiden perusteella. Ne oli ihan hyviä! Päädyin sitten lopulta Nightmare Before Christmas'sistä tuttuun Jackiin :D

Voi mun poloinen Jack, kun hostdad sen tyhjensi. Jotenkin mua ei houkuttanut, sottaista puuhaa. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että hostdad joutui juoksemaan puhelimeen ja koska oli myöhä, enkä halunnut tehdä kurpitsoita koko yötä, oli mun pakko jatkaa sisusten tyhjentämistä itse. Ei lopulta niin kamalaa ollut. 

Itse kaivertaminen oli sitten se hauska kohta. Vaikka mulla olikin kädet ja sormet kipeät ton touhun jälkeen. Suu oli melko työläs tehdä. Ja  Ellu, ennen kun kysyt, että miksen tehnytkään karusellia, päätin säästää sen sulle, koska se oli niin hieno ;D

 Olin melko tyytyväinen mun isoimpaan työhön. Sekä kahteen pienempään. Ja meidän kaikkien kurpitsoihin ylipäätään. Tässä siis lopputulos!

Huomenna on Halloween!

xoxo / Laura

Once upon a time I was in the park and decided to climb a tree...

Saksa S pyysi mua lauantaina mukaan ulos kuvailemaan ja koska oli ihana ilma, päätin lähteä. Ajettiin paikalliseen puistoon, joka olikin yllättävän lähellä mun kotia. Oli tosi kaunista, rauhallista ja hiljaista. Tuli niin kotoisa fiilis, värit, vesi ja metsä.

Aivan ihana paikka. Kuten ehkä kuvasta näkyy, joku oli kanootilla liikenteessä ja parisen kertaa se tosta ohi humahtikin. Hassua kyllä, mulla ei ole minkäänlaista käsitystä, mikä joki toi on...

Täällähän siis juominen julkisilla paikoilla ei ole mitenkään hyväksyttävää tai edes sallittua. Lisäksi sut arvostellaan ryhmän mukaan, jossa olet, Esimerkki. Olet porukassa, jossa alaikäset juovat ja itse olet vesiselvä. Poliisi sattuu paikalle. Saat luultavasti jonkun merkinnän siitä, vaikket tehnyt muuta kuin olit väärässä paikassa väärään aikaan... Näin täällä, älä siis juo alaikäisenä julkisilla paikoilla. Äläkä julkisilla paikoilla ollenkaan. :P
Lähdettiin kevelemään jonkinlaista lenkkipolkua, joka ei todellakaan ollut pitkä, ja päädyttiin - correction minä päädyin - kiipeilemään puihin.

S oli huolissaan, kun kiipeilin ja oli varma että mä vielä putoan, mutta en mä turhaan ole kahdeksaa vuotta harrastanut sirkusacrobatiaa. Lopulta olin todella tyytyväinen itseeni. Toi oksa oli aika korkeella, ja sain kyllä kiivetä ihan kunnolla.

Koska nurtsikenttä tuolla oli niin upea, olihan mun pakko vähän poppia ympäriinsä. Ei ehkä ollut ihan paras ajatus, sillä lopputuloksena oli muljahtaneet nivelsiteet oikeasta nilkasta, taas kerran... Mutta I'll live kuten näkyy.

Kattokaa ton puun kokoa. Noi oli ihan valtavia, niitä kasvaa täällä joka nurkassa.  Täällä on todella nyt syksy. Puiden lehden putoaa maahan ja ne vaihtaa väriä. Tosi kaunista. Onneksi mulla on ihan jees kamera, niin että värit välittyy sinne toisellekin puolelle ruutua!

Pian on Halloween!

xoxo / Laura

Ensimmäinen...

Pieni postaustauko ollut tässä, pahoittelut siitä! Tarkoitus olisi kuitenkin AINAKIN kerran viikkoon kirjoitella, ei tässä muuten mitään järkeä ole.

Viime aikoina on ollut paljon first time ever tapahtumia. Aloitetaan vaikka uudesta puhlimesta, first time ever mä omistan Iphonen! 

Oon ollut tosi tyytyväinen mun 4S! Oikein mukava uusi "lelu" kuten Hostdad sitä nimittää.

Viikko sitten lauantaina päätettiin lähteä hostperheen kanssa ulos lounaalle ja päädyttiin sitten perheen kantis-shushi paikkaan. Maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni sushia! Vaikka olinkin innoissani, en aluksi ollut ihan varma pidinkö siitä vai en. Päätin kuitenkin pitäväni ja luulen, että tuhottiin ruokaa aika hyvin.

 Ennen ja jälkeen

Ruoka-annokset kulki tollasta hihnaa pitkin ja sieltä sitten sai ottaa mitä mieli teki. Huono puoli oli vain se, että jos satuit missaamaan sen, mitä halusit, joiduit odottamaan seuraavaan kierrokseen :P 

Asia, josta en ole muistaakseni maininnut täällä vielä on ravintolat ja ilmainen refill. Eli tarjolija täyttää lasisi/ tuo uuden juoman pyytämättä,vaikkei sitä olisi edes tilattu - ja tämähän on suurimmassa osassa paikoista ilmaista. Ensimmäisen kerran kun käytiin ulkona syömässä olin ihan hämääntynyt koko asiasta ja kun lopulta uskaltauduin kysymään asiasta hostmom'in siskolta hän valaisi mua hyvin mielellään asiasta ja oli aivan ällistynyt, ettei Suomessa tällaista käsitettä tunneta. No joo, suomalaista ja amerikkalaista palvelua ei nyt voi muutenkaan verrata toisiinsa edes samassa kappaleessa joten.

Sunnutaina sitten oli ensimmäinen aupparitapaaminen, johon mukaan oli kutsuttu myös hostperheet. Teemana tietysti Halloween ja kaiverrettiin kurpitsoja, mä kaiversin ensimmäisen kurpitsani ikinä! Ei mitenkään hirveen hieno, koska ei oikeen riittänyt kiinnostus tossa tilanteessa.... 

 Mulle ei muutenkaan jäänyt mitenkään hirveen hyvä maku suuhun tosta meijän auppariryhmästä. Moni niistä tytöistä on jo kait ollut vähän pidemmän aikaa täällä ja niillä on omat porukkansa jo. Lisäksi siellä oli parisen ruotsalaista joiden reaktio mun kotimaahan oli "aha"... Että näin. Onneksi tossa ryhmässä on mun kaveri training schoolilta, joka vaan ei viimeksi päässyt paikalle.

 En mä kuitenkaan niin surkea täällä ole, kun mitä tosta edellisestä kappaleesta voisi ehkä kuvitella. Tulen tosi hyvin perheen kanssa toimeen ja me vietetään paljon aikaa yhdessä. Voin varmaan myös sanoa, että oon saanut ensimäisen hyvän ystävän täältä, Saksa-S:n.

Perjantaina pidettiin leffailta, jossa tutustuin myös toiseen saksalaiseen tyttöön, L:n. ( Joo suurin osa auppareista on saksalaisia, sääli etten puhu saksaa...)

Peilauskuva ihan sen kunniaksi, että tällä puolella maapalloa mä olen vielä teini, hah hah hah, kuolen nauruun...

Lauantaina S:ltä tuli viesti, että haluisinko lähteä ulos kuvailemaan ja niimpä me lähdettiin, mutta se onkin sitten jo toinen tarina!

Halloween lähestyy!

xoxo / Laura

Manhattan New York

Postaan nyt vähän takautuvasti, sillä tajusin, etten ollutkaan kirjoittanut mitään Manhattanista ja vaikka se oli vaan yksi iltapäivä/ilta mun vuodesta, niin se oli ihan uskomaton kokemus.

Lähdettiin training schoolilta ajamaan kohti citya about 2pm, hetki kuitenkin meni ennen kuin nähtiin mitään kovin mielenkiintoista. Siitä huolimatta odotus palkittiin kun ensimmäiset skyscrapersit näkyivät.

 Ensimmäisenä ajettiin Battery Parkiin, jossa saatiin opas kyytiin, Tony. Hauska heppu, hänestä lisää myöhemmin. Kuultin myös, että tuolla järjestetään usein ilmaiskonsertteja (tai jotain pientä maksua vastaan). Muutamaa päivää ennen oli ollut Maroon 5 ja joku toinen. Ja heti sen jälkeen, kun pääsin hostperheeseen, mulle selvisi, että sillä viikolla olisi esiintynyt Shakira. Ketutti...

Italia C ja Itävalta K

 

 Koska government oli shut downissa (miten se ikinä käännetäänkään suomeksi) ei me päästy näkemään Statue of Liberty'ä yhtään lähempää. HUOM mun kamerassa vaan on järjettömän hyvä zoomi. Sen näkee tästä kuvasta tarkemmin, kun mitä me se oikeasti nähtiin.

Battery Parkista suunnattiin keskustaan WTC-tornien luokse. Saatiin about 30 minuuttia aikaa tutkia Century 21 -ostoskeskusta, jonka jälkeen jatkettiin kierrosta. Ei siis edes vaivauduttu miettimään mitään, kunhan katseltiin ympärillemme.

Ainoa WTC-torni, joka selvisi 9/11 iskusta.

Arvatkaapa, missä seuraavaksi oltiin? Hah kyltti johtaa harhaan, sillä vielä ei ollut Broadwayn aika  vaan Central Parkin. Rakastuin siihen paikkaan samantien. Ihan uskomatonta, että kaiken sen hullun cityelämän keskellä voi olla tollanen paikka. Liikennettä ei kuulunut lainkaan, tuntui kuin olisi astunut kokonaan eri maailmaan. Cliché tiedän, mutta totta.

Jotenkin tota vihreyttä ei vaan saa tänne/kuviin yleensäkään samalla tavalla. 

Pian olikin jo aika jatkaa matkaa, ei tosin limusiinilla. Noita näki joka nurkassa ja  usein ihmiset pörräsivät niiden ympärillä kameroiden kanssa yrittäen nähdä sisään. En kuitenkaan usko, että joka limossa olisi ollut julkkis, sillä meillekin tarjottiin eräällä kadulla kyytiä, hintaa en kuitenkaan viitsinyt alkaa kyselemään...

Tässä välissä, ennen kuin siirrymme seuraavaan kohteeseen, kerron vähän meidän turistioppaasta Tonysta. Hauska heppu, kova puhumaan ja ystävällinen. Kyseli kovasti mistä päin sitä oltiin ja kertoili omista kokemuksistaan. Oli  viettänyt kerran 10 tuntia Suomessa, ensin lentokentällä ja myöhemmin siirtynyt hotelliin. Ilma oli kuulemma puhdasta, mutta kukaan hymyillyt. Kummalista tollanen... :P 

Ajettiin läpi Times Square'in ja Fifth Avenuen ja  päädyttiin lopulta Rockefeller Centerille. Olin todella innoissani tosta Top of the Rock -kierroksesta jos näin voidaan sanoa. Mikäpä siinä, punaista mattoa pitkin sisään, läpi turvatarkastusten ja hissillä 70:teen kerrokseen 35 sekunnissa. Ja mulle sanottiin, että ei se korviin satu ehei... Ja nyt valmistautukaa kuvapläjäykseen.

 Look at this place

 I fell in love permanently

Ihan tajutonta, että mä oon oikeesti nähnyt ton kaiken livenä ja elänyt ton tilanteen tuolla. Mulla on ihan järjetön korkeenpaikankammo ja tuolla mä silti olin. Seisoin ulkona kaiteeseen nojaten ja ajattelin, että nyt, juuri tällä hetkellä mä olen ihan sanoinkuvaamattoman onnellinen. Mä en tiedä, miksi toi kaikki vaikutti muhun niin paljon. Ehkä siksi, etten ollut koskaan nähnyt mitään vastaavanlaista, tai ole matkustellut niin paljon, että olisin jo tottunut hienoihin paikkoihin. Tai sitten vaan siksi, että toi kaikki oli niin uskomattoman kaunista, saatoin nähdä tähdet ja silloin mä oikeasti tajusin, että hei, mä tein unelmasta totta. Mä pystyin siihen kaikesta siitä paskasta välittämättä, jota sain niskaan. Ja se tuntuu mahtavalta!

No loppultahan toikin tilanne oli ohi ja meidän täytyi E:n kanssa lähteä liikkeelle, että ehdittiin ylipätään tehdä mitään muuta. Mun POV, Elina raahasi mut käsivarresta pois ja mä roikuin kynsin hampain kiinni kaiteessa.

Rockefeller Centeriltä lähdettiin kävelemään Times Squarille ja pikku hiljaa suuntaitiin kohti Empire State of Buildingia josta meidän bussien oli tarkoitus lähteä 9pm.

Piipahdettiin mm. Disney Storessa, olisin voinut ostaa koko kaupan tyhjäksi, sekä muutamassa turistikaupassa. Totta kai mun piti sieltä ostaa I Love New York -paita, sekä sukat ja ehkä jotain mukavaa jollekin perheenjäsenelle ;D Aika kuitenkin loppui kesken joten shoppailu jäi vähän vähiin.

Kaikesta huolimatta, gotta love America!
Tästä tuli niin mammuttipostaus kun olla ja voi. Olisin ehkä voinut vähän karsia kuvia, mutta empä sitten viitsinyt. Musta Manhattan ansaitsee kunnon postauksen ja jos ette jaksa selata läpi niin sääli vaan.

Nyt hyvää yötä!