Perjantaina kävin salilla ja sen jälkeen Red Robinsiin Sofian kanssa dinnerille. Oli hauska ilta, vaikka melkein jouduttiinkin kävelemään kotiin, onneksi saatiin lopulta kyyti. Mulla oli niin paljon suunnitelmia viikonlopulle! Launtaiaamusta salille, josta LCC tulis hakemaan puolelta päivin. Lounas LCC:n ja parin vaihtarin kanssa ennen aupparitapaamista Elginin firestationilla. Lauantai-iltana oli tarkoitus mennä Sarahin luo istumaan iltaa muiden tyttöjen kanssa viinin ja jutustelun merkeissä. Ajatus oli jääda Sarahille yöksi, josta sitten oltaisiin hypätty aamulla junaan Caryn asemalta ja menty Chicagoon shoppailemaan Itävalta Inan kanssa. Viettäisin päivän siellä ja tulisin illasta kotiin. Näin suunnittelin, kunnes sain tietää, että mua tarvittiin töihin sunnuntaina klo 2-5 pm... No purin hammasta ja peruin sunnuntain Chicago suunnitelmat ja jotenkin koko lauantai-iltakin peruuntui. En kuitenkaan halunnut istua koko viikonloppua kotona, joten uudet suunnitelmat, jotka matchas paremmin mun työaikatauluun.
Mutta kuinkas sitten kävikään.
Heräsin lauantaiyönä kahden aikaan siihen, että voin pahoin ja juoksin suoraan vessaan, jossa onnellisesti vietin seuraavan tunnin, vain yksi ajatus mielessä. Miksi aina mä?? Vatsataudinhan mä tähän TAAS halusinkin. Kolmen jälkeen pääsin kömpimään takaisin sänkyyn ja nukuinkin sitten jonkin aikaa toivoen, että voisin aamulla paremmin. Vielä mitä. Koko lauantaipäivä meni käytännössä sängyssä, kun huono olo iski samantien kun yritin lähteä kävelemään. Laittelin LCC'lle viestiä, etten pysty tulemaan tapaamiseen ja murehdin, onko toi jo toinen mun missaama tapaaminen, mutta se vaan vakuutteli, että tavataan joku toinen päivä ja sillä hyvä. Vähän kyllä ärsytti, vaikka valitinkin, ettei mua kiinnosta se firestation, olisin halunnut nähdä ne palomiehet! Kaiken makaamisen jälkeen kävin lopulta nukkumaan kasilta illalla, koska en jaksanut olla hereillä enää hetkeäkään.
Mikä mua ikinä vaivasikin, se oli ohi seuraavana aamuna, kun heräsin puoli seiskalta aamulla. Mä epäilen edelleenkin vahvasti ruokamyrkytystä, perjantaisesta cheeseburgerista, sillä tilasin mun pihvin mediumina ja musta se oli vähän alle. Tai vaihtoehtoisesti, oon treenannut viimeset kaksi viikkoa niin ahkerasti salilla ja nyt sorruin roskaruokaan, joten mun kroppa päätti protestoida. Oli miten oli, en oo syömässä Red Robinsissa hetkeen...
Loppujen lopuksi tyydyin kohtalooni ja vietin sunnuntai päivänkin kotona. Ei se niin kamalaa ollut, mulla oli oikeestaan ihan jees päivä, mikä tahansa oli parempi kuin lauantai. Sitä paitsi, illalla tuli Oscarit, joita katseltiin yhdessä hostien kanssa.
Nyt suunta kohti uutta viikkoa ja mä pääsen nauttimaan vähän Laura-aikaa.
xoxo / Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät aina!
Comments always cheer me up!