Moikka kaikki!
Mulla oli pitkä kolmen viikon bloggaus tauko, jonka aikana tuli otettua paljon kuvia. Tällä postauksella ei oikeestaan ole merkillisempää ideaa, kuin näyttää minkälaista tää aupparin elämä oikeesti on. Tiedän, että mä oon kirjotellut lähinnä isommista jutuista, mitä mulle on täällä tapahtunut, viikonlopuista ja vapaa-ajasta. Ja on niitä tulossa tässäkin, mutta myös kuvia mun tavallisesta arjesta. Syy siihen, miksen mä arjesta ihan kauheesti yleensä kirjottele, on se, ettei mun päivät juurikaan poikkea toisistaan. Mun tytöt on vielä niin pieniä, ettei niiden kanssa käydä kerhoissa viikolla (ja kaksosten kanssa se on vaikeeta yksin), ulkona on jäätävän kylmä, eikä me edelleenkään päästä ulos. Mulla ei myöskään ole autoa käytössä työpäivien aikana. Kaikesta huolimatta oon omasta mielestäni keksinyt aika hyvin tekemistä tytöille ja meillä on eri touhut joka viikonpäivälle. Viikonloppuisin yritän aina päästä ulos talosta kavereiden kanssa ainakin kerran ja myös hostfamilylla on enemmän aktiviteetteja viikonloppuisin.
Olin yhtenä perjantaina lähdössä leffaan ja laittauduin valmiiksi, kun löysin B'n leikkimästä mun (meidän yhteisestä) kylppäristä ja jotenkin mun kotitossutkin oli päätynyt lavuaariin. Toinen katsoi mua silmät tapillaan, että "Mitä?" Kun kysyin, mitä hän oikein touhusi.
1. Eka kuva kertoo mun aupparielämästä ihan hirveesti. Oon varmaan sanonut jossain aikaisemmassakin postauskessa, että rakastan leffoja, voisin kattoa mun suosikit uudestaan ja uudestaan ja oon täällä oloni aikana käynyt elokuvissa niin monta kertaa! 2. Kukas se siinä, mun suosikki koiruus. Bruno on ollut mun kaveri täällä moneen kertaa, jos oon ollut surullinen tai on vaan ollut huono päivä. 3. Starbucks ja mun lempparijuoma, iced green tea! Yammy, niin hyvää! 4. Mä rakastan lukemista ja fantasiaa. Mulla ei kuitenkaan ollut ainuttakaan kirjaa mukana täällä, joten en ollut melkein viiteen kuukauteen lukenut mitään. Kävin katsomassa Vampire Academyn (sarjan ensimmäisen osan) heti helmikuun alussa, kun se tuli teattereihin ja rakastuin (tästä lisää myöhemmin!) Löysin koko sarjan kirjastosta, mutta totta kai se oli lainassa. Haeskelin vähän aikaa netistä ja kas kun löysin sarjan itselleni luettavaksi! Oon nyt kuudesta kirjasta lukenut kolme ja neljättä aloittelen. Hyvin tulee ahmittua teksiä, kun ei ole vähään aikaan mitään lukenut.
Kuten näkyy, me keksitään uusia leikkejä ja tekemistä ilman ongelmia. Musta on ihana, että tytöt on alkanut oikeesti leikkiä. Teekutsuja, dress-up, mitä vaan. Ja ne kyllä katselee tarkkaan, mitä mä teen, joten YRTIÄN muistaa hyvän käytöksen ja kielen. Mä en oo kiroillut suomeksi kohta viiteen kuukauteen, enkä juuri englanniksikaan!
B on mun pieni fashionista. Se rakastaa kenkiä ja laukkuja, poor daddy!
A on ihan hulluna puhelimiin, Ipadeihin, kaikkeen elektroniseen. Mun puhelin on täynnä meidän selfieitä!
Eikös kerrospukeutuminen ole vielä muotia?
Ystävänpäivä paketti kotoa kaikilla herkuilla!
VIHDOIN! Melkein viiden kuukauden jälkeen sain raahattua itseni salille. Kotona en koskaan ollut mikään sali-ihminen ja tein lihaskunnon mieluummin treeneissä. Mutta täällä ei oikein mun omaa lajia pääse treenaamaan ja mun ennen suhteellisen hyvä lihaskunto laski, paino nousi ja kestävyyskunto romahti olemattomiin. Tulos: järkytys kun eräänä iltana satuin katsomaan peiliin ja päätin, että nyt tämä tyttö lähtee salille. Olin mä siitä aikaisemminkin jo puhunut, mutten halunnut mennä yksin. Sofian liityttyä Lifetime Fitnessiin, oli munkin helppo liittyä. Myönnän, mun sali on koko kaupungin kallein, mutta se on sen arvoista ,sillä PÄÄSIN SAUNAAN! Okei, en ole tavalliseen vielä uskaltanut, se kuulostaa liian oudolta, sillä sinne kuulemma mennään vaatteet päällä. Mutta naisten locker roomissa on höyrysauna! Ja voi että se tuntuu hyvältä näinkin pitkän ajan jälkeen!
Pakollinen sali-selfie.
Tästä se lähtee, kesäkunto odota vaan!
Koti-ikävä kuuluu aupparin arkeen (vaikken mä siitä turhan usein kärsikään) ja se on pahin silloin kun se iskee yllättäen. Mutta miten mä voin ikävöidä kotiin, kun täällä on näin kaunista. Ne ketkä tuntee mut, tietää miten paljon mä rakastan auringolaskuja (ja tähtitaivasta). Mä en ole missään nähnyt yhtä kaunista auringolaskua kuin täällä suurimmaksi osaksi nään. Tosin tajusin just, että kuva on muuten auringon noususta, ei laskusta, koska se on otettu mun huoneesta ja aurinko laskee toiseen suuntaan, hah!
Nyt tää auppari laskee päänsä tyynyyn. Hyvää yötä!
xoxo / Laura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit piristävät aina!
Comments always cheer me up!