Sivut

24.4.2014

Positiivista ajattelua?

Juu ei ollut mun päivä tänään. Sillä minuutilla kun aloitin työt molemmat tytöt sai järkyt itkupotkuraivarit, jota sitten jatkui puolisen tuntia ja kiukuttelua, itkua ja vinkumista koko päivän. Lounaaseen mennessä olin valmis hukuttautumaan pyykkikoneeseen. Jätin sen lopulta tekemättä, kun Sarah muistutti, että enää viikko Californian reissuun. Kyllä mä selviän! Päikkäreiden jälkeen kiukuttelu jatkui ja mä päätin, että nyt lähdetään ulos tuulettamaan kaikkien pahaa tuulta. Niimpä pakkasin snackin reppuihin, puin tytöt, vyötin ne vaunuihin istumaan ja ULOS! Johan helpotti kun pääsi pois talosta.

Käveltiin puistoon, jossa sitten istuskeltiin ja syötiin snacksi. Lopulta kierrettiin playgroundille leikkimään hetkeksi ennen kuin olisin off ja pitäis palata kotiin. Meinasin kyllä leikkari jäädä välistä, kun ei sukat pysynyt tytöillä jalassa. Mä en kyllä ymmärrä, 7 astetta lämmintä ja yhdet kieltäytyy käyttämästä sukkia. Yritin aikani, mutta lopulta olin, että fine, mutta älkää tulko mulle sanomaan, että jalat on kylmät. Sain kyllä vastaan tulevilta ihmisiltä pitkiä katseita, kun lapsilla ei ollut kenkiä tai sukkia jalassa, mutta minkäs teet.
 Mulla on ollut koko viikon sellanen ärsytys/ketutus päällä enkä mä tiedä oikein, että miksi. Joo tytöt on ollut hankalia tällä viikolla, mutta yleensä mä selviän niiden oikuttelusta kilahtelematta. Joo, mä en edelleekään ole täysin terve, mutta mä olen selvinnyt koko talven flunssaisena, eikä se ole pahemmin haitannut. Joo nyhjäsin koko viime viikon sisällä, mutta kyllä mä nyt oon jo salille päässyt tuulettumaan. Ei auta muuta kun miettiä hiekkarantoja ja lämpöä viikon verran ja sitten loma! Tulee niin tarpeeseen, että terve. Onneksi Sarah piristi mun päivää tänään kutsumalla mut BBQ-juhliin lauantaina. Jotain tekemistä viikonlopulle! Loppuun vielä olemattoman pieni kuvasaldo tältä viikolta.
Mun Instagram seuraajat ja naamakirja kaverit näkivätkin tän kuvan jo. Kyseessä siis arkihaaste, jolta luulin jo välttyneeni. Mikään ei voita salitreeniä!
 Tämmönen kaveri istui keskellä tietä maanantaina kun kävelin salille, ei ollut musta moksiskaan, saati suostunut liikkumaan minnekään.
Nyt mä lähden nukkumaan, ettei väsymyksen takia pala pinna huomenna. Se olis ilmanen boot camp kerta salilla huomenna, eli jos musta ei kuulu, oon varmaan kuollut.
xoxo / Laura

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristävät aina!

Comments always cheer me up!